Silap allanngoriartornerata sunniutai GEM-ip uuttortartarpai Saqqummersinneqarfia 05.08.2020

Greenland Ecosystem Monitoring-imut (GEM-imut) ilaasortaasut ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni paasissutissanik katersisuusimapput. Sivisuumillu nakkutilliisoqarnera pissutaallutik, silap pissusiata allanngornerata sunniutai, pinngortitamullu sunniutigisinnaasai qanoq issanersut misissuinertigut takuneqarsinnaalersissimavaat

Greenland Ecosystem Monitoring (GEM) ingerlataavoq Kalaallit Nunaanni silap allanngoriartornerata kingunerisaanik pinngortitamut sunniutit ukiorpassuani misissuiffigineqarnerannik suliaqarfiusoq. Misissuinerit misissuivinni pingasuni ingerlanneqartarput: Zackenberg Tunup Avannaarsuaniittoq, Qeqertarsuarmi Arktisk Stationi kiisami Nuummi Kangerluarsunnguami Nuullu Kangerluani. Paasissutissat assigiinngitsut 1.500-nik amerlanerusut uuttortarneqarsinnaasut misissuiffigineqartarput – soorlu nillissusia/kiassusia, nittaannerit/siallernerit, gassit soorlu kuldioxid CO₂ kiisalu metan CH₄ naasut silaannaallu akornganni qanoq paarlakaattarnersut, sermit nalunaarsuiffigineri, kiisalu nunani imaanilu qanoq uumasoqartigalunilu naasoqartiginerata nalunaarsorneqartarneri.

Pakkalukkap qasertup qullugiaa Kangerluarsunnguani assilisaq. Ass.: Katrine Raundrup.

Ukiorpassuarni nalunaarsuinissaq pisariaqarluinnarpoq

Issittarnera kiattarnera apisarneralu ukiumiit ukiumut nikerartorujussuusarpoq. Taamaattumillu ukiumiit ukiumut uumasut uumaniarnerannut naasoqarniarneranullu atugassaqartitaasut allanngorartuarput.  Allanngorarnerillu tamakkua soorlu nillissusia, aasiaqassusia, timmiallu piaqqiortarnerisa allanngorarneri taamaallaat ukiorpassuarni paasissutissanik katersinertigut paasineqarsinnaasarput. Piffissallu sivisuup ingerlanerani nalunaarsuinerit kissakkiartornersoq nillertikkiartornersorluunniit takussutissaqartinneqassappat pisariaqartinneqarluinnarput, naasut uumasullu silap siunissami allanngorneranik qanoq sunnerneqassanersut aamma paasiniaraanni sivisuumik nalunaarsuinerit pisariaqarluinnartarput.

Immikkoortuni tullerni marlunni assersuutigineqartut tamarmik immikkut takutippaat GEM-ip paasissutissanik katersuiuarnera sooq taamak pingaaruteqartiginersoq.

GEM-ip ukiumoortumik nalunaarusiaanni 2016-imiilli saqqummersinneqartartuni annerusumik paasisaqartoqarsinnaavoq.

Aputip kingunipiloqartitsinera

Arlallit eqqaamassavaat ukioq 2017-2018 qanoq sivisutiginersoq qanorlu aputeqartiginersoq. 2018-imi upernaakkut Zackenberg-imi kingusissorujussuakkat upernarpoq, taamaattumillu naasut pisarnerminnik kingusinnerujussuakkut sikkerarput. Naasut assigiinngitsorpassuit ima kingusitsigisumik sikkerarput allaat kinguaassaliunngitsoorlutik. Sivisuumik aputeqarnerata kingunerisaanik ukiunut siuliinut naleqqiullugu sullinerit ikinnerujussuusimapput. Timmissanut tikittartunut tamaanilu piaqqisartunut taamaannera kingunipiloqarsimaqaaq. Aasarmi taanna piaraannut nerisassaqarpiarsimanngimmat. Timmissat piaraasa ulluniiffissaat sivikinnerusimaqaaq, piaqqallu perunngitsoorsimapput taamaalillutillu kujammut ukiorsiorfissamut ingerlaartoqarnissaanut angumersinngitsoorsimallutik. Miluumasut aamma eqqugaasimapput, aasarmi taanna terianniat piaraannik takunnittoqanngivimmat, umimmaallu piaraat ikittuinnaat uumaannarsinnaasimapput. Aputaarnaveernera taamaasilluni nerisaqaqatigiinnut tamanut sunniuteqarsimaqaaq – naasuniit timmissanut miluumasunullu.

Naasut kisinneqartut 50%-ii ullormi tassani kisinneqarsimalertarput, ukiuni 1996-imiit 2019-imut nalunaarsorneqarsimasuni tamani, Zackenbergimi (orangeat) Kangersuarsunnguamilu (tungujortut). Ulloq 180 tassaavoq juunip naanera. Aappaluttumik sinaakkusikkaniittuupput sumiiffiit immikkuullarissut allaaserisami assersuutitut atorneqartut. GEM-ip ukiumoortumik nalunaarusiaanni 2019-meersuupput.

Siunissami silap sakkortunerujussuarmik allanngortarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq soorlu aperujussuartarnissaa, kingusissukkullu aputip aattarnissaa ilimagineqarsinnaalluni. Tamanna paasissutissani GEM-ip katersugaani takuneqarsinnaasussaassapput. Zackenbergi pillugu Niels Martin Schmidt-ip allallu ilisimatuussutsikkut allaaserisaanni 2019-imeersumi tamanna annertunerusumi paasisaqarfigisinnaavat uani: “An ecosystem-wide reproduction failure with more snow in the Arctic” allaserinnittarfimmi PlosOne-mi imaluunniit GEM-ip ukiumoortumik nalunaarutaani 2018-imeersumi.

Kangerluarsunnguani uuttortaatit uani takuneqarsinnaapput. Ass.: Katrine Raundrup.

Qullugissat tamanik nerisut

Ukiuni pingasuni ukunani 2010, 2011, 2012-imi aasat Kangerluarsunnguami immikkooruteqarluinnarsimapput. Nalunaarsukkat misissoraanni paasissutissaqanngitsutut isikkoqarpoq, tassa pallerit sikkernerini misissuisarnitsinni amigaateqarpasikkami. Imaanngilaq ukiuni taakkunani suliaqarsimanngitsugut, aasalli taakkua pakkalukkat qasertut qullugiai amerlasoorujussuusimapput. Amerliartorneri 2010-mi aallartissimapput, 2011-mili ingasattissimallutik. Qullugissat naasut tamarluinnaasa nerivaat, arlallillu eqqaamajunnarsivaat taamani 2011-imi kangerlummi naasoqarfiusussaagaluit tamarmik kajortuinnaammata. Naasut pilutaqanngikkaangamik taava kuldioxid (CO₂) tungusunnitsunngortissinnaaneq ajorpaat, taamaasillunilu naasoq allisinnaananilu sikkersinnaajunnaartarpoq.  Taamaattumik 2011-imi naasut nalinginnaasumik silaannarmi CO₂-mik piiaavallaanngillat.

Tunup Avannaarsuani ilisimatusarfigisartakkami Zackenberg-imi valmuet.  Ass.: Katrine Raundrup.

Pallerit orpikkallu Kangerluarsunnguami misissukkagut sikkerneqanngivipput, pilutaat 2011-mi tamangajalluinnarmik nerineqaramik. Naasullu nerineqariaramik ukiuni tulliuttuni sikkerneqanngivipput. Naasulli allillutillu pilutaninnerupput. 2013-imi sikkernineqqipput – sikkernerilu siornatigut takusimasaninngarnik amerlanerujussuanngorlutik. Qujanartumillu issittup naasui taamatut pisoqartarneranut tulluarsagaapput, utikaartumimmi taamaattoqartarmat.

Kangerluarsunnguani pisut pillugit allaaserisami annerusumik paasisaqarsinnaavutit, ilisimatuussutsikkut allaaserisaq Magnus Lund allallu 2017-imi saqqummersitaat ateqartoq: “Larval outbreaks in West Greenland: Instant and subsequent effects on tundra ecosystem productivity and CO₂ exchange” atugassiami Ambio atuaraanni, aammalu GEM-ip ukiumoortumik nalunaarusiaani 2016-imeersumi tamanna atuarneqarsinnaavoq.

Piffissap sivisuup ingerlanerani sunniutaasartunik misissuineq

Piffissap sivisuup ingerlanerani nalunaarsuinerit takutippaat aputeqarluarsimanera pissutaalluni aputip aakkumaataarsimanera sioqqullugu, kingornalu pisut pillugit, imaluunniit siffissap sivisuup ingerlanerani sunniutaasunik misissuinerit ingerlanneqarnerisigut qullugiaqarluarsimanerata sunniutaanik nalunaarsuinerit iluaqutigalugit allannguutaasunik takunnissinnaalertarpugut. Paasissutissat piffissap sivisuup ingerlanerani katersorneqarsimasut taamatorluinnaq iluaqutigalugit paasisaqarsinnaalertarpugut silap allanngornerisa kingunerisai qanoq sunniuteqassanersut pillugit. GEM ukioq manna ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq, neriuutigaarpulli suli ukiorpassuarni paasissutissanik katersisuaannarumaarluta.

Misissuisarfiit pingasuusut ingerlanneqarneri ukiumut 30 million kronet missaannik akeqarput. Aningaasallu amerlanersaat DANCEA-meersuupput, taanna danskit issittumi avatangiisinut tunngasutigut tapiissuteqartarfigaat, taannalu Danmarkimi avatangiisinut silallu pissusianut tunngatillugu aqutsisoqarfimmit Miljø- og Klimastyrelsen-imit ilaatigut ingerlanneqarpoq. Namminersorlutilli Oqartussat aamma aningaasaleeqataasarput, Kalaallit Nunaanniillu suleqataasut (Pinngortitaleriffik, Asiaq – Kalaallit Nunaanni misissueqqissaartarfik) Danmarkimiillu suleqatinit (Aarhus Universitet, Københavns Universitet, DTU aammalu GEUS) aamma aningaasaleeqataaffigineqartarpoq.

Attavigineqarsinnaasut:

	www.g-e-m.dk
	Greenland Ecosystem Monitoring
	@GEM_Arctic
	@ZERO74N
	@NuukNERO
	@ArcticStationUC