Kalaallit Nunaat portunerulissaaq Saqqummersinneqarfia 08.07.2020

Sermersuup killingata tiffariartornera ilutigalugu nuna nuijorartoq sermip oqimaassusersuanit naneqqaneerukkiartuaarpoq, taamaalillunilu nunarput portuneruleriartuaarpoq. Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut USA-meersullu misissuileruttorput. Innuttaasullu suleqatigineqarusoqaat

Kalaallit Nunaata ukiumut millimeterimiit millimeterimut portuneruleriartuaarnera inuit ilaannit immaqa tupaallaatigineqarsinnaavoq. Sermersuaq ukiorparujussuarni tusindilikkaani aalluni killinga tiffariartorsimavoq, nunalu ataaniittoq oqimaassusersuanit naneqqaneerukkiartuaarluni portuneruleriartorsimavoq. Nunap taamatut portuneruleriartorneratigut imaani qattusinerit nuisarneri (ikkarluit nutaat) soqutiginaateqartorujussuupput, kisiannili sermersuup killingata taamatut tiffariartornera assersuutigalugu qattusinerit peqqutaallutik siunissami umiatsiamik angalasartussanut imaluunniit talittarfinnut akornutaaleratarsinnaapput. Matumuuna innuttaasunik kaammattuivugut suliniummut Greenland Rising-imut (Kalaallit Nunaat portunerulerpoq-mut) suleqataaqqullugit, sermersuarmullu atatillugu misigisaqartarsimagunik ilisimasaqarunilluunniit suliniummut tapertaalluarnissaannik kaammattorusoqaagut.

Ilisimatusartartut New Yorkimi Columbia Universitet-imeersut Nuummilu Pinngortitaleriffimmeersut sermersuup killingata tiffariartornerata kingunerisaanik imaani qattusinerit nuisimasut  nunap assingani nalunaarsorniarpaat, ilanngullugulu misissorniarpaat sermersuup Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuunermut sunniutigisinnaasai. Suliniut USA-mi National Science Foundation-imit aningaasaliiffigineqarpoq. Aningaasaliinikkut suliniutinut Issittumi silap pissusiata allanngornerata ulluinnarni inuuniarnermut sunniutaanik ilisimatuussutsikkut misissuisarnernut USA-p tapersersuinini takutinniarsimavaa. Ilanngullugu aamma suliniutinik innuttaasut ilisimatusartartullu akunnerminni ataqatigiinnerulernissaannik nukittorsaataasussanik tapersersuisarnertik ersersinniarsimallugu.

Nunarsuarmi sumiiffiit imartaat assigiinngitsunik ulikkiartortarlutillu tinikkiartortarput – Kalaallit Nunaannili tiniguttorfia qaangerlugu kiisa tinittalerpoq. Qaammataasap GRACE-ip ukiuni 2002 -2014 tikillugu uuttortaasimaneri malillugit taama paasisaqartoqarsimavoq. Aallerfik: NASA aamma University of California Irvine. 

Sermersup killingata tiffariartornera suli portunerulersitsiartorpoq

Naatsorsuutigineqarpoq sermip killingata ukiuni aggersuni tiffariartuinnarnissaa. Pingaartumik nunatani silarpasinnerusuniittuni sermersuup qanittuiniittuni saalioruffigisimasaanilu qattusinerit imaanit nuisanerulernissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaata sannaa sermersuullu siammarsimanera oqimaassusaalu assigiinngiaartupilussuupput, aamma taamaattuarsimavoq. Taamaammat nunap portuneruleriartuaarnera assigiinngitsumik pivoq sermersuit nunallu sannaa apeqqutaallutik. GPS-imik atortut siuarsimasut atorlugit aalaakkaasumillu misissueqqissaarnerit takutippaat Nuup eqqaani minnerpaamik ukiumut 3,3 millimeterimik nuna portunerulersimavoq, Aasiannili marloriaatingajaanik qattusinerulersimalluni, ukiumut 6,3 millimeterinik nuna portunerulersimalluni, Kullorsuarmilu ukiumut 10,5 millimeterimik nuna portunerulersimasoq uuttortarneqarsimavoq.

Misissuut taama ittoq nunatsinni immap assiliornermi atorneqartartoq, ilisimatusarnermuttaaq atorneqartarpoq. Pinngortitaleriffik taamatut misissuereeraangami inerneri tamaviisa GeoData styrelsemut, immap assiliortunut tunniuttarpai. Takussutissiaq: Karl Zinglersen, assitai: Fernando Ugarte aamma Jukka Wagnholt.

Talittarfiit kuuffiillu eqqugaasinnaapput

Nunami ulittarnerit tinittarnerillu killingisa millimeterialunnik qattusineri Kalaallit Nunaanni ulluinnarni malunnarpiarunanngikkaluarput. Immaqami aamma amerlanertigut tamanna ilumoorpoq.  Kisiannili sumiiffiit ilaanni immaqa piffissaajaataallunilu aningaasaajaataalersimassaaq? Talittarfiusinnaapput, tininnerani umiarsuarnut angallatinullu allanut aqqutigiuminaallisartut, ikkarluit, ujaqqat umiiarnikullu immap qaavanut nuisarfii nikissimasinnaapput. Umiatsiaararsorfiit amitsut tinikkaangat ajornakusoorsinngikkunik aqqutissaajunnaavissortarsinnaapput. Illoqarfiit kussinernut kuuffii, sineriak meterialuinnarnik qaangerlugu, kuutsitsisarput, sineriaallu killinga qaffassappat kuuffiit tallisariaqalersinnaapput. Qeqquaqarfiit, aalisagaqarfiit immallu naqqani uumasoqarfiit nunap immami qattusinerinik sunnerneqarsinnaanissaat aamma ilimagineqarpoq.

A): Nunat ullumikkut siunissamilu portusisarnerat titartakkani takuneqarsinnaavoq. Nuna portusiartorpoq sermersuaq qangaanerusoq angisoorujussuunikuummat, imaq ilanngullugu allaat angissuseqarsimalluni. GPS tinittarnermullu uuttortaatit atorlugit uuttortaasoqartarpoq. B): Sermersuup killingata tiffariartornera ilutigalugu nuna annertusiartuinnarpoq portuneruleriartorlunilu. Taamaammat immaq tinikkiartuinnarpoq, ikkattoqarfinnilu nunat nuiartuinnavillutik. Takussutissiaq: Jacqueline Austermann, Columbia University.

Takussutissiami oqaatsit atorneqartut:

• • Modern Ice Sheet: Sermersuaq ullumikkut
  • LGM Ice Sheet: Sermersuaq qangaanerusoq
  • GIA uplift – viscous response to past ice and ocean change: GIA nunap portusiartornera – itsaanerusoq immap sermersuullu allannguutaasa pilersitaannik qinoq
  • GPS: GPS
  • Tide gauge: Tinittarnermut ulittarnermullu uttortaat
  • Benthic habitat: Immap naqqani uummaviit

• • Future Ice sheet: Sermersuaq siunissami
  • Additional uplift in response to ice sheet retreat: Sermersuup killingata tiffariartuinnarnerata kingunerisaanik portuseriaqqinnerit
  • Elastic uplift and self-gravitation response to current and future change: Maannakkut siunissamilu allannguutissat nunap tasisuaartumillusooq portusiartorsimanera sermersuullu imminut kajungerisaqarneratullusooq peqquteqartumik pisut.
  • Sea surface drop due to less ice attraction: Immap qaffasissusiata appariarnera sermersuup kajungerisaqarneranillusooq pilersinneqartoq.

Innuttaasut peqataatinneqassapput

Ilisimatusartartut Kalaallit Nunaanneersut USA-meersullu Nuummi, Aasianni, Kullorsuarmi Tasiilamilu atuarfiit, innuttaasut oqartussaasullu suleqatigissavaat. Ikkattoqarfiit sineriaallu ukiuni 80-ini tulliuttuni qanoq allanngoriartussanersut nalunaarsortussaavaat, allannguutillu sumiiffinni najugaqartunut qanoq sunniuteqassanersut paasiniartussaallugit. Ikkattoqarfiit ilisimatusartartunit itissusersiuummik ekkoloddilimmik nutaaliaalluinnartumik uuttortarneqarlutik misissorneqartussaapput, immallu naqqa assilillugulu videoliarineqassalluni. Illoqarfinni taakkunani atuartut ikiortigalugit tinittarnerit uuttortarneqartassapput, tamakkualu paasissutissat qarasaasiakkut naatsorsukkanut siunissami atugassarititaasussanut ilanngunneqassallutik.

Innuttaasut isumassarsivigineqarsinnaasunik tapiliussassanillu eqqaasassaqarpata  oqaloqalliseqatigerusunnaqaat, isumaqaruillu suliarput soqutiginaateqartoq immersueqataarusukkuillu tusarfigerusoqaatsigit sumiluunniit najugaqaraluaruit.

Ilisimatusartartut ekkolodi, assiliisarnerit aamma video atorlugit sinerissap qanittuani uumassuseqassuseq avatangiisillu sunniutaat misissuiffiginiarpaat. Assiliisut: Susse Wegeberg aamma Ole Geertz-Hansen

GPS aammalu Multi Beam Sonar

GPS atorlugu ukioq kaajallallugu ullut tamaasa eqqoqqissaartumik uuttortaasarnertigut nunami allannguutiminnguit ilisimatusartartunit paasineqartarput. Aammalu Kalaallit Nunaanni allannguutit qarasaasiamik naatsorsuutinik takussutissiorneqartarlutik. Naatsorsuinerilli nangaanartoqarsinnaasarput, suliniummili nutaami naatsorsuusioriaatsit pitsanngorsarniarneqarput.

Ilisimatusartartut ekkolodimit pisinnaasaqarnerusumik multi beam sonarimik, tassalu nipi atorlugu immap naqqanik misissuummik, immap naqqani takussutissiortarput. Misissuutip sekundtimut 50-riarluni qinngornerit 1024-it siammakalaartillugillu uterteqqittarpai. Taamaalilluni immap naqqa piviusorsiortorujussuarmik takananiittuusiinnarluniluunniit takuneqarsinnaanngortarpoq, umiarsuarmik ingerlaajutaa. Paasissutissanit pissarsiarineqartunit immap naqqani manimaartuunera, sivinganeri, qattunerasaarneriluunniit takuneqarsinnaalersarput. Misissuut aamma paasititsisarpoq immap naqqa qaarsuunersoq, marrarasaarnersoq manngertuunersorluunniit.

Greenland Rising-ip ilisarnaataa.

Sermersuup nunarput tamakkerlugu qalleqqasimagaluarpaa

Sermersuaq anginerujussuusimagaluarpoq. Ukiut 15 tusind-it missaat matuma siorna kingullermik sermersuaq annertuumik siammaqqasimavoq. Ujarassiuut misissuinerisa takutissimavaat Kalaallit Nunaat tamakkerlugu nunallu toqqaviata killinga tikillugu sermersuaq siammaqqasimagaluartoq. Sermersuaq ima siammarsimatigimagaluarpoq allaat Canada tamakkerlugu USA-llu avannaatungaa qallersimagaluarlugu.

Taamanikkut sermersuaqarsimanerata nalaa ukiut 10 tusindit missaata matuma siorna qaangiukkiartuaalersimavoq, taamanerniilli sermikilliartulersimavoq – sivikitsumik alleqqittarniarlunilu sukkassusaa nikerartarsimalluni. Piffissap ingerlanerani sermip oqimaassusaata nunamut naqitsinera annikilliartuaalersimavoq, taamaalilluni nuna arriitsumik qattusinerulersimalluni. Maannakkut aamma nammineerluni sineriak malillugu paasisassarsiortoqarsinnaavoq, siornatigut sissaasimagaluartut nunami portunermiilersimasut takuneqarsinnaagamik.

Immap naqqani ikkattoqarfiit ukiut ingerlanerini immap qaavaniilersinnaapput.