Issittup imartaata naqqa nalunaarsorneqarpoq – Nunarput nalunaarsueqataavoq Saqqummersinneqarfia 29.07.2020
Issittup imartaata naqqa pillugu inuit sukumiinerusumik ilisimasaqarneruleriartorput. Ilisimatusartartut satellitit atorlugit Mars-imi assinik 3D-mik assilineqarsimasunik katersisarput, Nunarsuattalu eqqaanneersunik naatsorsueqqissaarsinnaasarlutik, taamaattorli satellitsit imeq akimorlugu assiliisinnaanngimmata nunarsuatta imarpissuinut tunngasut annikitsuaqqamik nalunaarsorneqarnikuupput, umiarsuimmi ekkolodii kisiisa atorlugit immap naqqa assiliorneqarsinnaasarami. Suliniut Seabed 2030 nunarsuarmioqatigiit ingerlataraat Japanimi aningaasaaseqarfimmit Nippon Foundationimit aningaasaliiffigineqarsimasoq, Kalaallillu Nunaanni angallatit tassunga nalunaarsueqataapput.
Issittumi immap naqqa kangerluillu naqqi nalunaarsorniaraanni taamaaliornissaq suliarujussuusarpoq mersernarsinnaasartoq, suliarineranili nunanit tamalaanit suleqateqaraanni nukittunerujussuulluni suliassaq ingerlanneqarsinnaasarpoq. Ilisimatusarnermik suliaqartut Sverigemiit, USA-miit, Tysklandimiit, Canadamiit, Norgemiit, Danmarkimiit nunanilu allaniit ukiorpassuarni umiarsuit ilisimatusarnermut atorneqartartut, sikusiutillumi atorlugit Kalaallit Nunaata imartaani issittullu sinnerani angalasarsimapput, taamaalillutillu silap pissusia, uumassusilerinerit, nunarsuatta sananeqaataa, sikoqassusia il.il. misissuiffigisarsimallugit, aqqutaanilu sukumiisumik nalunaarsuisarsimallutik. Paasissutissat tamakkua Issittumut tunngatillugu ingerlatami IBCAO-mi (International Bathymetric Chart of the Arctic Ocean) katersorneqarsimapput, paasissutissallu kalaallit angallataannit pissarsiarineqartut aamma tassunga ilanngunneqarsimalerput.
Pinngortitaleriffimmeersut immap naqqanik assiliornermut atugassanik immap itissusiata paasissutissartaanik katersisut. Umiarsuarmi ilisimatuussutsikkut misissuutaasumi sulisup multibeam sonar-i aajuna aqukkaa. Ass.: Karl Zinglersen
Pinngortitaleriffik ukiuni kingullerni multi beam-imik taaneqartartumik peqalernikuuvoq, taanna ilisimatusarnermut atorneqartartup umiarsuaaqqap SANNA-p kujaavanut ikkunneqarnikuuvoq. Taannalu tassaavoq ekkolodi nipit maligaasaarai tusindtilikkaat atorlugit nassiussillunilu tigooraasartoq, immap naqqani sumiiffiup annertoorujussuup ilusaa taamaasilluni paasisaqarfigineqarnerulertarpoq. Immap naqqata itissusaa, ilusaa, sannaalu suunersut paasisaqarfiginiarlugit Pinngortitaleriffimmiut taanna atortarpaat, taamaalillunilu immap naqqani uumasut uumariaasiannut tunngasunik paasisaqartarluni.
Kalaallit angallataannaanni ekkolodit nalinginnaasut paasissutissartaasa pissarsiarineri aamma annertuumik iluaqutaasimapput, tassami angallatit ilisimatusartartut tikinneq ajugaannut arlalipparsuit angalasaramik. Pinngortitaleriffik ukiualuit matuma siornatigut kilisaatinut, sinersortaatinut, politiillu angallataannut alakkaasarsimapput, taakkualu paasissutissaataannik pissarsisarsimallutik, aammalu kilisaatinit allanit OLEX-inik atuisunit aamma paasissutissanik pissarsisimallutik. Paasissutissarpassuillu tamakkua maannakkut Issittup Kalaallillu Nunaata imartaata naqqa pillugu katersanut akuliunneqarsimalerput, taamaasillutillu immap naqqata assiliorniarneqarneranut annertuumik tapertaasimallutik. TELE POST-ip imaani kaapilersualiorneranut tunngatillugu nalunaarsuinerpassuit aamma katersanut ilanngunneqarsimapput.
Ilisimatusartartut nunanit tamalaaneersut Kalaallit Nunaata imartaani suliaqallattaartuaannarput immallu naqqanik uuttortaasarlutik. Tunumi kangerlummi sermimik iigartartulimmi NASA-p Ocean Melting Greenland (OMG)-mut tunngatillugu uani 2016-imi angalaarfigaa. Ass.: Karl Zinglersen
Angallatinit kalaallinit pigineqartunit paasissutissat pissarsiarisat periarfissarpassuaqartitsilerput, taamaattumik-una Pinngortitaleriffik Nippon Foundation-imut aningaasanik qinnuteqarsimasoq, sinerissami illoqarfinnut arlalinnut angalalluni angallatit aalisariutillu paasissutissaataannik katersinissaminut periarfissaqarusulluni. Immallu naqqa pillugu paasissutissanik tunniussassaateqaraanni taava Pinngortitaleriffik maannangaaq attavigineqarsinnaareerpoq.
Atortorissaarutip nutaaliaanerusup piginnaasai pitsaanerujussuanngoreerput: 2020-mi assilisat pissarsiarineqartut 2012-imi pissarsiarineqartumit 4-5-riaammik pitsaanerusut takuneqarsinnaagami, immap naqqani assigiinngitsut erseqqarinnerulersimagamik, soorlu imaani quppat, ikkannerit, qooqqut, qangarsuarlu sermersuaqarsimanerata takussutissartai takutineqarsinnaalersimagamik. 2012-imi imartat 7 procentii inorlugit assiliortoqarsimavoq, 2020-milu imartap naqqata 20 procentingajaa assiliorneqarsimalluni. Immap naqqata tamakkiisumik assiliorneqarnissaanut suli piffissaq atugassaq sivisussaaq, angalanerilli nutaat paasissutissallu nutaat ataavartumik 3D-nngorlugit assilisanik ilaartorneqartuarput.
Nunatsinni kangerluit sermermik iigartartullit ilisimatusartunit nunanit tamalaaneersunit soqutigilluarneqangaatsiarput, sermersuillu sapinngisamik qanillillugit angalaarfigisarpaat immap kissassusaanik qanoq sunnerneqartarnersut paasiniarlugit. Multibeamip nipit aallartittagai uumasunut akornutaasinnaasarmata angallatip qaani timmissanik immamilu miluumasunik nakkutilliisoqartarpoq. Ass.: Karl Zinglersen
Ilisimatusartartut nunanit tamalaaneersut paasissutissat katersorneqarsimasut pillugit ilisimatusarnermut tunngatillugu allaaserinnittarfimmi Nature-mi ”Scientific Data” pillugu immikkoortortaani allaaserisamik saqqummeeqqammerput. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut marluk Diana W. Krawczyk aammalu Karl B. Zinglersen tassani allaaserinneqataapput. Professor Martin Jakobsson Stockholm Universitet-imeersoq suliniummik aqutsisuuvoq, taassumalu sikusiut Oden arlaleriarluni ilaaffigisarsimavaa, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata avannaatungaani angalaqataasarsimalluni, Qalasersuup Kalaallit Nunaatalu akornganni immap naqqani qaarsortarujussuup Lomonosov-ip qiteralianik taaneqartartup eqqaani immap naqqanik assilioriartortarsimagami.
Nalunaarsueriaatsit nutaannginnerusut nutaallu assigiinngissutaat una linki aqqutigalugu nittartakkami takuneqarsinnaapput: https://seabed.geo.su.se/ibcao
Nature Scientific Data-mi allaaserisaq uani takuneqarsinnaavoq: https://www.nature.com/articles/s41597-020-0520-9.pdf
Annerusumik paasisaqarniaraanni:
Annerusumik paasisaqarniaraanni attavigineqarsinnaavoq Karl Zinglersen, GIS-imik ingerlatsisoq emailimut: kazi@natur.gl imaluunniit uunga sianerluni: 36 12 00
