*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Naasut sullinertortartut

Nunatsinni naasut assigiinngitsut tallimat neqituumasuupput, uumassutissaqarneruniarlutik sullinertortaramik

Kalaallit Nunaanni neqituumasumik taasiniaraangavit nanoq eqqaakkajunnerusinnaavat. Naasut kannitut isikkullit (Nepenthes) imaluunniit uiluittut isikkullit naasut sikkernerisut naasartut (Dionaea) nunani kiattuni naasartut neqituumasut tusagaqarfigisimasinnaavatit. Takorloorsimagunanngilalli Kalaallit Nunaanni neqituumasunik naasoqarnissaa.

Naasulli assigiinngitsut tallimat Kalaallit Nunaanni nassaassaapput, taakkualu naasoqatigiiaanit assigiinngitsunit pingasuneersuupput tassaasunit Nipoqqarnaq (Pinguicula vulgaris), aammalu Drosera rotundifolia, naasoq aappaluttoq kapinartulittut ittunik pilutalik, Utricularia, pullartaasatut isikkullit tatsini takussaasartut, taaguuteqartut Utricularia intermedia, sungaartunik sikkerneqartartut aammalu assingajaa Utricularia minor. Naasut qanoq isikkoqarnersut, sumilu nassaassaanersut, qanorlu sullinertortarnersut paasisaqarusukkuit una atuaannassavat.

Asseq 2: Nipoqqarnap pilutai. Pilutai qorsuk qaamasuupput uanilu sikkerneqanngilaq. Pilutat nippoqqajaqisut sullinernik pisaqareersimapput. Assiliisoq: Ida Bomholt Dyrholm Jacobsen.

 

Naasut isikkui

Nipoqqarnaq naasuarannguuvoq pingasunik tikeqqulittut isikkulinnik qorsunnik qaamasunik qalipaatilinnik qillaalasunillu pilutalik, qulaaniit takugaanni allaaneq ajorpoq ulloriaaraq qorsuk qaamasumik qalipaatilik. Ulloriaasannguarlu taanna 5 cm-init anginerunngilaq (asseq 2). Pilutai nunap qaavaniittarput naasut allat akornganniillutik, taamaattumik qanillilluarlugit aatsaat takusinnaavatit, pilutaali ulloriaasatut iluseqartartut ilisariuminartaqaat. Nipoqqarnaq pilutaasa katersuuffigisaasa qeqqani sikkertarpoq tunguusannguamik qalipaatilimmik (asseq 3). Nipoqqarnaq ukiuni arlalinni naaqqittaqattaartartuuvoq, taamaallaalli sorlai sikkersussannguatullu ittut ukiisarput. Ukiap nillertinnerani pilutai asiusarput.

Drosera rotundifolia, ammalortunik immikkorluinnaq isikkulinnik pilutaqarpoq. Pilutai tarngutitut iluseqarput, tassa tarngutaasartutut alussaatitulluunniit isikkoqarput kanaartaqarlunilu (asseq 1). Pilutaa tamakkerlugu meqqutut ittunik qalleqqasarpoq qillerluinnartumik kusernertut isikkulimmik nuuaniittulimmik. Nipoqqarnatulli qanillilluinnarlugu isiginnaarsinnaavat. Naasoq taanna kanaartalinnik sikkerneqartarpoq 6-10-nik amerlassusilinnik qaqortumillu qalipaatilinnik (asseq 4).

Asseq 3: Nipoqqarnaq sikkerninissimasoq. Pilutai sikkerneratalu kanaartai qinersinik ulikkaarput, nippoqqajaartumik nuaasaliortunik, sullernerillu qanillivallaaraangamik pisarineqartarput. Assiliisoq: Ida Bomholt Dyrholm Jacobsen.

 

Naasut pullartaqartartut assigiinngitsut pingasuusut imminnut assingusorujussuupput. Tamarmik tatsini tasinnguanilu naasarput (asseq 5). Naasoq taanna sorlaqanngilaq, taamaallaammi kanaartaqarlutillu pilutaqartarput, immap qaavani puttasartut, quaajaatinut qeqqussanullu assingullutik. Pilutaasa ilai pullartatut isikkoqartarput millimeterialunnguatullu angissuseqartarlutik, pilutaani nutaaliatullusooq isikkoqartarlutik (asseq 6). Kalaallit Nunaanni sikkertarnera nalinginnaasuunngilaq, sikkeraangamilli kanaat sungaartunik sikkernillit immap qaavaniittut takuneqarsinnaalersarput (asseq 7).

Uani nassaarisinnaavatit

Nipoqqarnaq Kalaallit Nunatsinni nalinginnaanerpaajuvoq, nunattalu kitaani kangianilu siaruarsimalluni. Kitaani avannarpasissuseq 70° N (Sigguk aammalu Nuugaatsiaq) tikillugu kujataa ilanngullugu Tunumilu avannarpasissuseq 73° (Ittoqqortoormiut avannaani Frænkels Land). Masarsunni naasarpoq soorlu kuunni, erngulluuunnit kuuffigisaani minnerni tatsinilu. Kalaallit Nunaanni naasut uumasullu nalunaarsuiffigisaanni aappaluttumi nipoqqarnaq nalunaarsorneqarsimavoq ulorianartorsiunngitsutut taaneqarluni Drosera rotundifolia nipoqqarnaminngarnit nalinginnaannginneruvoq, siaruarsimannginnerullunilu.

Asseq 4: Naasoq ammalortunik meqqulinnik pilutalik. Qaqortunik sikkerneqartarpoq. Assiliisoq: Flemming Rune.

 

Kapisillit, tassa Nuup Kangerluaniit Nunap Isua tikillugu siaruaassimavoq, Kujataanilu naammattuugassaanerulluni. Nipoqqarnamisulli taassuma neqituumasup masarsoqarfiit naaffiginerusarpai. Kalaallit Nunaanni uumasut naasullu nalunaarsorneqarfianni 2018-imeersumi Drosera rotundifolia ulorianartorsiungajattutut nalunaarsorneqarsimavoq, sumiiffinni ikittunnguani nassaassaasarami.

Pullartaasallit neqituumasut suli qaqutigoornerupput Kalaallit Nunaatalu Kitaani naaffigisimasaminni siaruarsimavallaaratik. Tassami Qeqertarsuup Kapisillillu akornganni naammattuugassaagami Kujataanilu sumiiffimmi ataasiinnarmi aamma takussaalluni. Pullartallit sigguusallit mikinerit avannarpasinnerulaarlutik Uummannap avannaatungaaniit Siggummi 71° Nassuttuumi 67°N takusassaapput, sumiiffinnilu ataasiakkaani Kujataani naammattuugassaallutik (61° – 60°N) taakkualu kisiartaallutik Tunup Avannaarsuani Jameson Landimi aamma naammattoorneqarsinnaapput. Pullartaasartalittut isikkoqavissunik naasoqartartut Uummannap eqqaani Ikerasammiit Kapisilinni naasarput, taakkualu imermi uumasuugamik qaqutigorsuaq sikkerneqartillugit takuneqartaramik sumiiffiit ilaanni arajutsineqarsimasinnaassapput, ilisimaneqanngitsumilu allani naasarsimasinnaallutik. Naasut uumasullu allattorsimaffiani aappaluttumi taaneqartartumi 2018-imeersumi kingullliit marluk aarlerinartorsiunngitsutut inissisimasutut nalilerneqarsimapput, Pullartaasalli takinerit sigguusalittut sikkertartut qaqutigoornerugamik aarlerinartorsiungajattutut nalilerneqarsinnaapput.

Asseq 5: Pullartaasallit naasarfiat. Kanaat sungaartunik sikkernillit kisimik tatsip qaavani takussaapput. Naasortaa erngup qaavani ataaniittarput immap naasuinut paarlaanneqarsinnaallutik.  Assiliisoq: Flemming Rune.

 

Qanoq nerisarneraat

Nipoqqarnap kiisalu neqituumasup ammalorlunilu aappaluttup Drosera rotundifoliap sullinernik nerisassarsiortarnerat »nipittartoq sullunernut piniutaasartutulli« nivinngarlugu atorneqartartutut periuseqarlutik pisaqartarput (asseq 8+3). Pilutai nuaasamik nippussuuttumik aniatitsisarput, sullinerillu pilutaannut mikkaangamik nippullutik pisarineqartarput. Sullinerillu akiuukkaluttuinnarnerminni nippukkaluttuinnartarput nuaasaanilu ipisarlutik.

Sullinerit pilutanut mikkaangamik, pilutat nerisanik arrortitsisaataannut nipputtarput. Taamaasillutillu sullinerit pilutap qaavaniitillutik nerineqartarlutik. Sullinerit pilutamut pigaangata taava nipoqqarnap pilutaata meqquisalu sullineq peqititerfigisarpaat, taamaasilluni sullineq nippulluarlunilu nerineqarsinnaaniassammat. Nipoqqarnap pilutai aamma peqititilaartarput pisanili immuvigineq ajorlugu.

Asseq 6: Pullartaasallit qaannertut isikkullit tatsimiit qaqikkaanni ima isikkoqartarput. Pullartaasai tutineqarsimasutut isikkoqartarput kuseriarnertullu iluseqarlutik. Assimi meqqut pullartaasat ammartarnerinut misiggarissut assimi erseqqilluinnarput, takkua sulllinernik attorneqaraangata imaani uumasuaqqat pisarineqartarput. Assiliisoq: Flemming Rune.

 

Pullartaasallit sullinernik piniarnerminni sukkanerusumik periuseqartarput. Pullartaasat qaannertut isikkoqarput. Qaannertut taakkua isikkullit tatsimi uumasunik piniartarput. Pullartaasat qaannertut ittunik ulikkaartarput, qaannertut ittut taakkua tutineqarsimasutut saattunnguupput ammanerallu ilummut ammartarluni, ammaneranilu meqqoqarpoq sullunernik imermeersunik tigumminnittussanik. Naasoq pullartaasalittut isikkulik naqitsiniliortarpoq, sullinerillu meqquaqqat attoraangatigit pullartaasaq ilummut ammartarpoq iluanilu naqitsiniliorsimanera pissutaalluni sullineq ilummut millugussaasarluni nerineqarlunilu. Millussineq taanna sukkangaarami sekundtip 1/32-ianik sukkanerusarpoq. Sullineq millugussaasoq arroreeraangat pullartaasap iluani naqitsineq naasup pinngorteqqittarpaa, taamaasillunilu pisaqaqqinnissaminut piareertarluni.

Asseq 7: Pullartaasartallit anginerit kanaartai sikkernerilu. Pullartaasartallit assigiinngitsut pingasuusut immikkoortikkuminaatsuupput, tamarmilli pilutaat sikkernerilu assigiinngissuteqalaarput.

 

Nerisatik aqqutigalugit uumassutissaqarnerulertarput

Naasut neqituumasut sorlaminninngaaniit inuussutissanik pissarsisarnerat sullinerit tangeqarnerulertittarpaat. Naasummi neqituumasut naasarput nitrogenimik uumassutissaqarpianngitsumi, taamaattumik-una sullinertornermikkut uumassutissaqarnerulertartut. Kalaallit Nunaanni isittullu sinnerani uumassutissanik allatigut pissarsisinnaaneq torrassuuvoq, nuna uumassutissaqarpianngereermat, neqituumasullu taamatut periaaseqarlutik uumassutissaq naammattoq pigilertarpaat. Naasut neqituumasut taakkua qorsunnik qalipaatilinnik pilutaqarput, chlorofylimik akoqaramik, tassa seqerngup qinngorneri nukinngortissinnaagamikkit. Taamaattumik aamma sullinernik pisaqanngikkaluarunilluunniit uumaannarsinnaagaluarput. Misissuinerilli takutippaat uumalluarnerusartut sullinernik nerisimagaangamik. Sullinertorsimatillutimmi sikkerneqarnerulerlutillu kinguaassaninnerusaramik.

Asseq 8: Nipoqqarnap pilutaa allisillugu. Kuseriarnertut isikkullit nippoqqartorujussuupput sullinernillu qanillivallaartunik pisaqartarlutik.

Naasut neqituumasut siaruaassimanerisa nalunaarsorneqarneri.

Annerusumik paasisaqarusuppit?

http://asimi.gl/

https://www.gbif.org/

Mianerisariallit allatttorsimaffiat www.natur.gl (https://natur.gl/siunnersuineq-2/mianerisariallit/?lang=kl)