Immikkut ilisimasallit uumasunik kisitsisarput Saqqummersinneqarfia 29.07.2020

Nunatsinni uumasut piniarneqarsinnaasut amerlassusaat paasiniarneqaraangat Pinngortitaleriffik pingaaruteqartumik inissisimasarpoq

Piujuartitsisumik piniartoqartarnissaanut tunngatillugu oqallittoqaraangat uumasunik kisitsisarneq inituupilussuusarpoq. Piujuartitsisumillu piniartoqartarnissaa pineqartillugu kisitsinerit ilisimatuussutsikkut suliassat ilaminiinnannguarai. Uumasut amerlassusaat nalorninarsigaangata, piniagassalluunniit amerliartoqqinnissaannut akorngutaanngitsumik siunissamilu sapinngisamik amerlanerpaanik piujuartitsineq pilliutiginagu piniartoqarsinnaanissaa anguniarneqaraangat kisitsisoqartarpoq. Uumasulli tamarmik kisinneqarneq ajorput. Imaani miluumasut anginerit, nunamilu uumasut timmissallu ilaat Pinngortitaleriffiup kisitsiffigisarpai.

Uani aaveq satellitsikkut nalunaarsuutitalerneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Assiliisoq Fernando Ugarte.

Uumasut ataatsimoorfiini kisitsinerit ajornannginnerpaajusarpoq, soorlu timmiaqarfinni innani, uumasulli amerlanerit sumiiffinnut annertuunut siaruaassimasarput. Nalinginnaasumilli uumasut najortagaat sumiinnersut ilisimaneqartuaannarpoq, kisitsisoqaleraangallu uumasut najortagaatut ilisimaneqareersut alaatsinaanneqarnerusarput. Misissuisimanerni allani ilisimalikkat, innuttaasullu uumasunik sumi takunnittarnertik pillugu Pinngortitaleriffimmut attaveqartuartarnerisigut sumiiffii ilisimalikkanut akuliunneqartarput.

-Ukiup nikerarneri ilutigalugit uumasoqatigiiaat sumiittarnersut pillugit innuttaasut Pinngortitaleriffimmut ilisimatitsisarput, aammali piniartut sumi pisaqarsimanerminnik Namminersorlutik Oqartussanut ilisimatitsissutaat aqqutigalugit Pinngortitaleriffik paasisaqartarpoq. Kisitsinerillu piareersarneqaleraangata paasissutissat tamakkua ilanngunneqartuaannarput, Rikke Guldborg Hansen, 2007-miilli imaani miluumasunik kisitsinernik ingerlatsisuusimasoq oqarpoq.

Kisitsisoqartillugu timmisartup iluani ima isikkoqartarpoq. Assiliisoq Pinngortitaleriffik

Missingersuutiniit peqassutsimik kisitsisinut

Sumiiffinni annertuuni uumasut siaruaassimaffiini kisitsisoqassatillugu timmisartumik qulimiguulimmilluunniit ingerlanneqarnissaat ornigineqarnerusalernikuuvoq. Taamaattorli timmisartumiilluunniit kisitsiffissaq tamakkerlugu takujuminaassinnaasarpoq, taamaattumik sumiiffimmi uumasut amerlassusaat missingersuusiorneqartariaqartarpoq. Innuttaasut nappaatigisartagaannik nerisartagaannillu paasiniaalluni missingersuusiorluni periuserineqartartoq, soorluttaaq innuttaasut akornganni qanoq amerlatigisut partiimut sorlermut qinersisarnerat procentinngorlugu paasiniaanermi periuserineqartartutulli kisitsisoqartarpoq. Kisitsiffissarlu tamakkerlugu missingersuusiornermut atugassanik misissuiffissaq immikkoortukkuutaartumik aggorlugu misissuisoqarnissaa pingaaruteqartorujussuuvoq. Sumiiffinnik immikkoortiterinerni immikkoortut ataasiakkaarlutik inerneri tamakkiisumik missingersuusiornermut atorneqartarput, taamaasillunilu uumasut amerlassusaat paasineqartarpoq.

Inuppassuit paasiuminaatsittarpaat timmisartoq atorlugu kisitsinerni sooq uumasut kateriffiginngisaat ilanngullugit aamma kisitsisoqassanersoq. Nunarujussuarmili taamak angitigisumi uumasut siaruaassimaffiini ataasiakalaartumik kisinnissaq angujuminaatsorujussuusarpoq (kvadratkilometerit tusindtilikkaat ataasiakalaarlugit kisitsiffigineqarsinnaaneq ajoramik). Taamaattumik missingersuusiorluni atugassanik kisitsinerit pisariaqartarput. Misiliilluni kisitsinermi ataatsimi missingersuusiortoqartariaqartarpoq. Missingersuusiornikkut paasineqartarami misissuinermi ataatsimi soorlu kisitsiffissap annertussusaata 10 procenterisaani kisitsigaanni, taava uumasut tassani takuneqarsimasut amerlassusaat quleriaatinngortittariaqassagamik.

Imeqqutaalaq aamma uani nalunaaqutserneqarpoq. Assiliisoq Fernando Ugarte.

Missingersuusiornissamut atugassat takusat aallaavigalugit katersorneqartarput

Timmisartukkut kisitsinerit sisamanik nakkutilliisoqarluni ingerlanneqartarput. Nakkutilliisut tamarmik immikkut igalaalerneqartarput silammut qaarajattumik, taamaasillutik ammut avammullu isigisinnaanngortitaasarlutik. Uumasumik takunninnissamut periarfissaq timmisartup qanittuani annertunerusarpoq, titarnerillu timmiffiusussatut nalunaarsorneqarsimasut, transektinik taaneqartartut ungasilliartorneranni uumasumik takunnissinnaaneq annikilliartortarpoq. Nakkutilliisoq uumasumik takunnikkaangami paasissutissat qarasaasiamut ikkussuuttarpai, qarasaasiami  nalunaarsorneqartarput uumasut qassit takuneqarnersut, qassinut, sumilu takuneqarnersut. Timmisartoreernerup kingorna nalunaarsukkat imminnut nallersuunnerisigut takuneqarsinnaasarpoq uumasoq/uumasut assigiit takuneqarsimanersut imaluunniit allarluinnaat nakkutilliisumik allamik takuneqarsimanersut ersertarput.

-Nakkutilliisut marluk, tassalu igalaami saarlermiittup tunorlermilu issiasup nalunaarsugaat, nalunaaqutaatigut, sumiiffiisigut, aammalu sumiiffiisa vinkeliisigut misissoraanni, nalunaarsuinerminni uumasut assigiit assigiinngitsulluunniit nalunaarsorsimaneraat takuneqarsinnaasarpoq, Rikke Hansen nassuiaavoq.

Sumiiffiit misissugassat annertugaangata kipparissukkaarlugit agguataarneqartarput titartornilersorneqarlutillu (transekt-it) timmisartortartup ingerlavigisassaanik.

Nalunaarsukkallu vinkelia atorlugu uumasoq takuneqartoq timmisartuminngaaniit qanoq ungasissuseqarnersoq nalunaarsorneqarsinnaasarpoq. Ungasissusiatami allannissaa pingaaruteqarpoq titarnermiit (transektimiit) qanoq ungasinnerutiginersoq paasineqartariaqartarami, ungasissusiatami paasinissaa misissuiffigisap tamakkiisumik annertussusaata naliliiffigineqarneranut pingaaruteqarluinnartarmat.

-Matematikkimi naatsorsueriaaseq trigonometri atorlugu taanna naatsorsorneqarsinnaasarpoq, tassami vinkelia timmisartullu imaaniit portussusia ilisimareeratsigu, Rikke Hansen nassuiaavoq.

Taamatut paasissutissanik katersisoqassatillugu periuserineqartumik ilisimasaqarluarnissaq sungiussilluarsimanissarlu pisariaqarluinnartuuvoq, taakkuami atorlugit uumasut qassiunersut kingornatigut naatsorsorneqartaramik. Timmisartumik kisitsinerit akisoorujussuupput, taamaattumik paasissutissanik pingaaruteqartunik annaasaqannginnissaq qulakkeerniarlugu Pinngortitaleriffiup nakkutilliisut misilittagaqarluartut atorusuttarpai. Nakkutilliisut amerlasuut inuussutissarsiutigalugu kisitsinerit pikkoriffigilluinnartuuvaat nunarsuarmilu sumiiffinni arlaqartuni uumasunik kisitsisartuullutik.

Kisitsisoqalertillugu igalaat pullartatut aniinganertallit timmisartumut ikkussorneqartarput taamaalilluni timmisartup aterpiaa takuneqarsinnaalertarluni. Assiliisoq Carsten Egevang.

Piniartut ilisimasaat aallaavigalugit misissuiffissamik toqqaasoqartarpoq

Kisitsiffissaq toqqarneqartarpoq uumasut kisitassat siaruarsimaffiannik ilisimariikkat, piniartullu malugisartagaat ilisimasaallu ilaatillugit, piffissallu sivikitsup iluani ataqatigiissaakkamik kisitsiffigineqarsinnaanissaa pingaaruteqartarpoq. Takutitassiaq 1-imi qilalukkanik qernertanik kisitsinissaq qanoq pilersaarusiorneqartarnersoq takuneqarsinnaavoq, missingersuusiorfissanik kisitsiffiusussat titarnilersorneqartarput. Missingersuusiorfissat inissinneqarnikuupput sumiiffik tamakkerlugu akuttoqatigiiaanik timmiffissanik misissuiffissanik titarnilersuinikkut. Missingersuutinillu katersuiffiit piffissap ataatsip iluani ingerlanneqartariaqartarput, uumasut najukkaminniit allamut nuutsinnagit missingersuusiornerit angumeriniarneqartaramik. Takutitassiaq 2-mi Qaanaami 2019-imi timmisartumik kisitsisoqarmat qilalukkanik qernertanik takusaqarfiit sumiinnersut takuneqarsinnaapput.

Kisitsinerit ingerlanneqarneranni, sila erseqqarittariaqarpoq, siallernani nittaannaniluunniit anorlerpallaaqqusaanngilaq. Imaani miluumasunik kisitsisoqartillugu uumasut aqqaqqasut soorunalimi nakkutilliisunit takuneqarneq ajorput. Arferit puisillu arlallit satellitsikkut nalunaarsuutinik ikkussuiffigineqarnikuupput, taamaasilluni paasiniarneqartaramik nikittarneri, siaruaassimanerilu, aammali paasineqartarpoq uumasut qanoq akulikitsigisumik immap qaavanut anersaartoriartortarnersut. Paasissutissallu tamakkua aallaavigalugit uumasut qassit aqqaamanersut naatsorsorneqartarpoq kisitsisinullu tamakkiisumik pissarsiarineqartunut tulluarsaataasarlutik.

Timmisartornermi qilalukkanik qernertanik takusaqarfiit qanoq amerlatiginersut malillugit nalunaaqutsersuisoqartarpoq, nalunaaqutsiinerup amerlassusai talerpiatungaani takuneqarsinnaavoq.

Kisitsisit akuerineqartussaapput

Arferit tamakkiisumik amerlassusaat, missingersuusiutissatut katersat naatsorsornerini tamakkiisumik kisitsisit pissarsiarineqartut inernerini assigiinneq ajorput, tassa kisitsisit inaarutaasumik pissarsiarineqartut nalorninaateqartuaannaramik, ilumullu kisitsisit eqqortut pissarsiarineqarsimanersut paasiniarlugu misissueqqissaarisoqartuaannarpoq. Timmisartumik kisitsinerniit kisitsisit pissarsiarineqartut pingaaruteqarluinnarmata naatsorneqaqqissaarlutik sutigut apeqquserneqarsinnaanersut paasiniaqqissaarneqartarpoq. Ukiunilu kingullerni naatsorsueqqissaarluni uumasunik kisitsinerni kisitseriaatsit ineriartorfiusimaqaat, Pinngortitaleriffiullu siuttunut ilaanissaa pingaaruteqaqaaq, Kalaallillu Nunaata nammineerluni kisitsinerit/naatsorsuinerit/kingusinnerusukkullu nunani tamalaani ataatsimiitsitaliarsuarni oqalliseqataanissamut peqataanissaa pingaaruteqaqaaq. Nunani allani immikkut ittumik ilisimasalinnik peqateqarluni naatsorsuinerit ingerlanneqakkajupput, naggataatigullu kisitsisit pissarsiarineqartut nunani tamalaani kattuffinnut, soorlu International Whaling Commission, IWC-mut aammalu North Atlantic Marine Mammal Commission, NAMMCO-mut saqqummiunneqartartussaapput, taakkualu periuserineqartoq tamaat sukumiilluinnartumik misissoqqissaartarpaat, kisitsisillu aatsaat akuerisinnaasarlugit kukkuneqanngilluinnaqqissaartumik isorineqarsinnaanngitsumillu suliarineqarsimagaangata. Nalunaarusiaq piareeraangat nunani tamalaani kattuffinnut nassiussuunneqartarpoq. Taakkunanilu eqimattani imminnut attuumassuteqanngitsuni misissoqqissaarneqaqqittarput, peqassutsimullu kisitsisit nutaat akuerineqarnissaat ilaannikkut ukiut arlallit qaangiukkaangata aatsaat akuerineqarsinnaasarput.

Kisitsisut tuugassaqartarput nakkutilliisoqatigiillu aamma siutequtitik mikrofonitallit aqqutigalugu aamma oqaluussinnaasarput. Assiliisoq Fernando Ugarte.

Satellitsikkut nalunaarsuut qilalukkamut qernertamut ikkunneqarpoq. Taamaasilluni qilalukkat qernertat qanoq sivisutigisumik akulikitsigisumillu aqqaqqasarnersut paasineqartarpoq kisitsinermullu missingersuusiornermut iluaqutaasarluni. Assiliisoq Carsten Egevang.

Tuttut aamma satellitsikkut nassittissutilimmik qungasequtilersorneqartarput. Assiliisoq Christine Cuyler.