Tuttuuteqaqaagut avatsitsinnili ikileqaat Saqqummersinneqarfia 22.07.2020
Nunarsuarmi tuttoqatigiiaat amerlanerpaartaat ikilisimaqaat. Kalaallit Nunaanni tuttoqatigiiaat ajunngilluarput, silarlupiloortarnerilli tuttoqassutsimik ajalusoortitsinnaapput
Af: Christine Cuyler, Pinngortitaleriffik
Nunarsuarmi tuttoqatigiiaat amerlanerpaartaat ikiliartupiloorput. Tamanna peqqutaalluni nunat tamalaat pinngortitamik illersuiniaqatigiiffissuat IUCN, International Union for Conservation of the Nature, aalajangerpoq uumasoqatigiiaat tuttut uumasutut mianerineqartussatut isigineqalissasut aammalu IUCN-ip allattorsimaffiani taama nalunaarsugaalissasut. Ajornerpaamik eqqugaapput akitsinni Canada-mi tuttoqatigiiaat Bathurstikkut, tuttut amerlassusiat 450.000 missaanniit 8.200 missaannut, tassa 98 %-imik ikileriarsimammata aammalu George River-inik taaneqartartut amerlassutsimikkut 99 %-imik ikileriaateqarsimammata (1.000.000-it missaanniit 9.000-t missaannut).
Taamaattoqarnera paasineqarmat Canada aalajangerpoq tuttoqatigiiaat nungutaanissamik ulorianartorsiortutut nalilerneqarlutik nalunaarsorsimalissasut.
Issittup tuttoqatigiivisa amerlanerpaartaasa taama ikiliartupiloortiginerat sunik peqquteqarnera suli ilisimaqqissaarneqanngilaq, ilisimatusartartulli ilimagaat Issittup silaannaata kissatsikkiartornera inuillu avinngarusimasuni angallannerulernerinik peqquteqarsimasinnaasoq.
Kalaallit Nunaanni tuttut taama pisinnaanerat apeqqutigerusunnarsivoq? Nunatsinni tuttut uummaviini pingaarnerni inuit sunniisarnerat suli appasissupilussuarmiippoq. Assersuutigiinnarlugu illoqarfiit nunaqarfiilluunniit akornanni aqqusineqanngilaq. Kalaallit Nunaata kitaatali sineriaa immap sermersuullu akornanni kangerlunnik akunneqartitertunik nunataqartarpoq angissusii mikisuusinnaasunik, akunnassinnaasunik angisuujusinnaasunillu. Tamakku tamarmik tuttunik najorneqareerput, tuttulli neriniarfissanik nutaanik ujarleriarfissaqangaanngillat.
Takussutissiaq 1: Ukiuni 1721-miit 2019-imut tuttoqassutsit titarnerni qorsunni takuneqarsinnaapput, tuttoqarfiulluartut pingasuupput tuttukinneruffiilu marluullutik. Tuttoqarluarsimanera kingulleq kisimi naliliiffigilluarneqarsinnaasimavoq. Innuttaasut amerlassusiat, piniutit angallatillu suuneri takuneqarsinnaapput. (Christine Cuyler).
Tuttut amerlassutsimikkut nikerartarput
Oqaluttuarisaaneq kingumut qiviarlugu tuttoqatigiiaat amerlassuserisarsimasaat nikerartupilussuusarsimapput. Kalaallit Nunaata kitaani 1721-miilli tuttut piffissani marlunni amerlasuupilussuusarsimapput piffissanik tuttuisatsitsinernik kinguneqartunik. Piffissat taakku marluk pineqartut nikerartaaseqarsimapput ukiuni 100-ni tuttuisatsiffioriarluni ukiunik 30-40-nik malitseqartarsimapput tuttoqartupilussuuffiusunik (Takussutissiaq 1 takuuk). Nunatta kitaani tuttut amerleriataapiloorsinnaasarput, kulavaammi piaqqiuliaartarput ukiullu tamangajaasa piaqqisarlutik. Ilanngullugu nappaateqakkajunngillat, tuttutortartunillu kiisortoqarani ilanngartuutaasinnaasunik. Tuttut ikileriapiloortarneri nerisassaalatsinermik, nappaalassuteqarnerinik, kisiannili aamma silap pissusiata allanngorneranik imaluunniit piniagaavallaarnerinik tunngaveqarsinnaapput.
NAO-p Kalaallit Nunaata kitaanut sunniutaa
Kalaallit Nunaata silaa NAO-mit, tassa den Nordatlantiske Oscillationimit (tassa Atlantikup avannaani silaannaap naqitsinerata anoreqarfiisalu nikerarnerat), aqunneqarpoq. Kalaallit nunaata silaa ilaatigut NAO-mit sunnerneqartarpoq. NAO piffissani silageqarfiusuni silarloqarfiusunilu nikerartarpoq. Nikerarnerit kitaata ukiuunerani silaanik nikerartitsisarput, issilluarnerani qiianartarluni panernarlunilu imaluunniit issangiarluni masarlullunilu. Issilluaraangat aputeqarpiarnani siallertarnani masarluttarnanilu, tuttut atugarissaarluarsimassapput. Tuttummi issimut naleqqussarluarsimasuupput, aputeqarpianngikkaangallu neriniarnissamut periarfissagissaarnerusarlutik. Ukiorlukaangat issaasalluni isugutallunilu aputeqarluaraangat, aammalu masannartuliullattaaleraangat tuttut neriniarsinnaanerat ajornarnerulersarpoq. Imaassinnaavoq Kalaallit Nunaani tuttoqassuseq 1750-imi 1855-imilu isasoormata ukiuunerani sila peqqutaasimasinnaasoq.
Ukiaanerani tuttutaq kulavak. Ass.: C. Cuyler
Tuttuutitta killiffiat
Ullumikkut tuttunniartartut aatsaat taamak amerlatigilerput, teknologi nutaaliaarnerpaaq atorlugu – aallaasaat angallataallu – piniariartarlutik. Tuttunniartarnerit killillersugaangitsumik ukiuni 15-ini ingerlanikuupput. Taamaakkaluartoq piffissaq tuttoqarfiusoq pingajussaajusoq sivisunerpaamillu tuttuisatsiffiunikuunngitsoq aammalu aalaakkaasumik tuttoqarfiulluartoq suli ingerlajuarsinnarpoq. Piffissaq taakkartugarput maannar-piaq inuuffigisatsinni ukiuni 50-it missaanni ingerlareersimalerpoq, maannakkullu tuttut amerlassusiat 140.000-it 165.000-illu akornanniippoq. Ullutsinni tuttunniartartut tuttut amerliartuaaginnarnerannik ingalassimaartitsigaluarput, kisiannili naleqquttumik amerlassusissaminnut suli pinikuunngillat.
Pinngortitaleriffimmeersut piniarnermut nakkutilliisunik inuussutissarsiutigalugulu piniartunik suleqateqarlutik timmisartumik 2018-imi 2019-imilu tuttunik kisitsinerannit Kalaallit Nunaanni tuttut amerlassusiat 140.000-niit 165.000-inut missiliuunneqarput. Taamaalilluni oqartoqarsinnaalerunarpoq, nunatsinni aatsaat taamak tuttut amerlatigilerunavipput. Sumiiffiit ilaanni tuttut ima amerlatigilersimapput km2-imut ilaanni tuttut pingasuniit tallimat tikillugit amerlatigisinnaasarlutik. Immaqa ikinaarsinnaagaluarput, kisiannili tuttut silarsuaanni amerlasuupilussuupput. Taamaattorli tuttorparpaalussuit ukiuni 50-ini kingullerni nerisassaqartuaannarsimanissaat allatigullu atugarissarluarsimanissaat qularnanngilaq. Issittoqarfinnili allani tuttoqassutsit ajalusoorfigisimasaanni pissutsit isiginiaraanni apeqqut unaalerpoq, maani tuttorpassuaqaannassanerluni?
Tuttut mianernartut
Silap pissusiata allanngorneranit tuttut tatineqaraluttuinnarneranni qaavatigut aamma issittup kissatsikkiartuinnarneranik peqquteqartumik uumasut avannarpartertut takkuttalerput tuttunik aamma inangiisussaallutik. Aamma kiisortut, aatsitassarsiornerit inuiaqatigiillu nalinginnaasumik ineriartorlutik atortorissaarusersornerulerujartorneranni tuttut akornusersorneqaraluttuinnartussaapput. Tuttunut toqussutaasinnaasunik nappaatinik maani suli takusimanngilagut, Kalaallit Nunaatalu kitaani kiisortoqanngilaq tuttunut akornutaasunik. Tamakku tamarmik peqqutaallutik maannarpiaq nunatsinni tuttut amerlavallaarput, nerisassaalatsilersinnaalerlutillu. Taamaammat tamakku tamaasa taputartuukkaanni silallu pissusiata allanngoriartuinnarnera ilanngukkaanni tulliani tuttoqassutsip ajalusoorsinnaaneranut taakkartorneqartut peqqutaaratarsinnaapput.
Panneq qaammatit 28-t missaannik utoqqaassusilik. Ass.: C. Cuyler.
Silap tuttut akornusersinnaavai
Tuttut nerisassaqarniarnerat piniagaanerallu eqqarsaatigalugit maannakkut killiffiusoq, matumani nunap naggorissusia isiginiarlugu, suli illersorneqarsinnaagallarpoq. Nalunngilarpulli Kalaallit Nunaata kitaata aammalu kujataata avataaniit anorersuit sakkortusinikooqisut, tuttoqarfinnullu aamma sunniuteqartarneri nalinginnaalernikuusut. Silalli pissusia allanngoriartuaaginnavimmat, soorlu sermersuaq aannerulernikuusoq imarlu sikuunikinnerulernikuusoq, tamakku tamarmik silarluttalerneruneranut sunniuteqarput. Ilimanarpoq aamma NAO-p nikerarnera ukiuni aggersuni ukiuunerani kitaata silaanik kiannerulersitsillunilu isugutatsitsinerulissasoq. Assersuutigalugu aputeqarnerusalernera sermernarsuaartarnerillu akulikinnerulissappata sakkortunerulerlutillu tamaattoqartarnerani tuttut ukiuunerani neriniartarnerannut suli ajornartorsiortitsinerulissasoq.
Kalaallit Nunaanni tuttut oqaluttuarisaanermi pingajussaarlutik ikiliartulissagaluarpata imaassinnaavoq taamaattoqalernera silarlupiloortalerneranik peqquteqartumik siusinaartumik pisinnaassasoq. Sivitsortumik tuttunik piisaaruteqarsimanerput eqqarsaatigalugu piffissami aggersumi ungasinngitsumilu ikiliartulerumaarnissaat ilimanarsinnaavoq. Silarluit sakkortusiartortillugit apeqqut unaajunnaarpoq ”taamaassappata”, naagga apeqqutaaginnalerpoq ”qaqugu”.
Kulavaat pingaaruteqarput
Pinngortitaleriffimmeersut tuttunik 2018-imi 2019-imilu kisitsinerannit maannamut naatsorsuinerit takutippaat tuttut amerleriaateqaqqissimanerat, taamaattumillu sivisuumik tuttunniartoqarsinnaasoq. Pinngortitaleriffiup Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuinera misissuinernit siuliani taasanit aallaaveqarpoq, neriuutaavorlu 2019-imi pisassiissutit killilersugaanngitsut sivisuumillu tuttunniartitsisimaneq 2020-missaaq ingerlatiinnarneqassasoq. Tuttut piniagaasorujussuunissaanaasiit ilimanarluinnarpoq. Tuttunniarfiusartuni kujammut Paamiuniit avannamut Sisimiut ilanngullugit killeqanngitsumik sivisuumillu tuttunniartitsisoqarnissaa naatsorsuutaavoq, taamaaliornikkummi tuttut amerliartuinnarnerat ingalassimaneqalaarluni pissusissamisoornerusumik amerlassuseqalernissaat anguartuaarneqarsinnaammat.
Tassanngaannartumillu silarlunnerulertalernerata kingunerisaanik tuttoqassutsip ajalusoorsinnaanera sillimmartaarfiginiarlugu kulavaat piaqqisartut illersorneqarnissaat pisariaqarpoq, taakkumi kulavaat piaqqisinnaasut siunissami aamma tuttoqassutsip attanneqaannarnissaanik qulakkeerinnittuummata.
Naggasiullugu eqikkarsinnaavarput ima, maani ”tuttuutivut” ajunngilluarput. Taamaakkaluartorli tuttut amerlavallaarmata ikilisarneqartariaqarput kulavaalli mianerineqartariaqarput, taamaaliorutta tassanngaannaq pisussanut sillimmartaarnerussaagut tuttoqassuserlu aalaakkaasumik inissisimalissaaq makeriarluarsinnaassuseqartuarlunilu.
Tuttut arlallit. Nunatsinni tuttut inunnit sunnerneqartarnerat annikikkaluartoq, taamaattoq soorlu silarlussaarsuarnut tuttut illersorneqarsinnaanngillat. Asseq: Pinngortitaleriffik.
