Sisimiuniit Qaqortoq ilanngullugu sinerissap qanittuani qaleralinniarfiit avataani qaleralinniarfinniit avissaartinneqarnerat nutaajuvoq Saqqummersinneqarfia 19.06.2020
Tamannalu kitaata kujasinnerusortaanut Kitaatalu avataani qaleraleqassutsimut tunngatillugu nutaarsiassatsialaavoq. Qeqertarsuup Tunuani, Uummannamilu qalerallit suli ilungersunarpasittumik inissisimapput, illuatungaani avataani qalerallit aalaakkaasumik pitsanngoriartortumillu amerlassuseqartut
Sinerissap qanittuani qaleralinniarfiit tassaapput Sisimiut-Maniitsoq, Nuuk aammalu Paamiut-Qaqortoq taakkuninngalu pingasunik siunnersuisalernermut tunngaviupput pisanik nalunaarsuiffiit ukiuni 1960 – 2018 allattorneqarsimasut, Nuummullu tunngatillugu aamma kilisaatersorluni peqassutsimik misissuisimanerit, aalisakkallu tulaanneqartartut angissusaat immikkoortinneqartarnerinit pissarsiat tunngavigalugit siunnersuisoqarpoq ima:
- Sisimiut-Maniitsoq, ukiuni 2021 aamma 2022-mi ukiumut pisat 300 tonsinik amerlanerussanngitsut.
- Nuuk, ukiut pingasut ingerlanerini 398 tonsinngortinneqariartussasut. Taamaattumik 2021-mi pisassarineqartut 647 tonsit qaangissanngilaat, 2022-mi 522-t qaangerneqassanngitsut innersuussutaavoq.
- Paamiut-Qaqortoq, ukiut pingasut ingerlanerini 222 tonsinut appartikkiartuaarneqassasut.
NAFO-p aamma siunnersuutigaa Qeqertarsuup Tunuani pisarineqartussat 4.346 tonsit qaangissanngikkaat. 2020-mi siunnersuutigineqartuniit 800 tonsinik ikileriarnerupput. Aalisartut nalunaarusiaanniit peqassutsimillu misissuinerit takutippaat qaleralikilliartortoq. Peqassutsimik misissuinerit takutippaat 2011-mi ukiunilu 2016-19 oqaluttuarisaanermi aatsaat taamak qaleraliisatsigisimasoq. Ningittagarsorluni pisat nalunaarsuiffii naapertorlugit missingersuutigineqarpoq ningittagarsorluni pisat 2009-miit ikiliartulersimasut. Angissutsit immikkoortiterneqarneri malillugit aalisakkat mikinerusut amerlanerit pisarineqartarput, taamaattumillu ukiut qulit matuma siornatigumut naleqqiullugu taamani oqimaassuserisimasaat nallissagaanni ullumikkut aalisakkat marloriaammik amerlassusillit pisarineqartariaqartarput.
Uummannami qalerallit ikileriarsimarpasipput. NAFO siunnersuivoq 2021-mi pisarineqartussat 5.153 tonsit qaangeqqusaanngitsut. 2020-milu siunnersuinermut naleqqiullugu 650 tonsinik ikinnerussasut. Ingammik qassutit atorlugit peqassutsimik misissuinerit takutimmassuk qalerallit angisuut ikileriarsimanerat peqqutaalluni qaleraleqassutsip oqimaassusinngortinnera appariaateqarsimasoq. Nalunaarsuisoqartalermalli aatsaat taamak qalerallit angissusaat mikitigilerput, ningittakkanillu pisarineqartut 2011-miit ikileriarsimapput, ukiunilu kingullerni pingasuni appasinnerat allannguuteqarsimanngilaq.
Upernavimmi ikilerialaartoqarsimasutut isikkoqarpoq. NAFO-p siunnersuutigaa 2021-mi pisarineqartussat 5.068 tonsinik amerlanerussanngitsut. 2020-mut sanilliullugu siunnersuineq 200 tonsinik ikileriarfiuvoq.
NAFO-p siunnersuutigaa avataani Davis Strædemi Baffinnillu Kangerliumarngani 2021-mi 2022-milu pisassat 36.370 tonsit qaangissanngikkaat. Siunnersuineq 2020-misulli issaaq. Matumani maluginiarneqassaaq 2021-mi siunnersuineq kangerluit avataanniittunut attuumassuteqarmata, siornatigutullu Sisimiuniit Nunap isua tikillugu kangerlunnut attuumassuteqarnani. Sinerissap qanittuaniittut immikkoortinneqarnissaannik aalajangertoqarpoq pisarineqarsimasut ukiuni 1910-2019 allattorsimaffii misissorluareernerisigut, soorluttaaq nalunaaqutsiisimanerit, paasissutissat immap naqqanut tunngasut, miluuffigisaminiillu ilanngartuisut pillugit paasissutissat misissorluarneqareernerisigut.
Kalaallit islandimiullu qaleraliinut ICES-ip Tunumi siunnersuinera tamakkiisoq 23.530 tonsinik amerlassuseqarpoq, 2020-mi siunnersuinermut naleqqiullugu 2.000 tonsinik amerlanerulluni.
Saarulliit pillugit siunnersuineq
ICES siunnersuivoq Tunumi 2021-mi saarullittassat 6.091 tonsit qaangissanngikkaat. Saarulliit suffisinnaasut suli ikeqisut ICES-ip maluginiarpaa, saarulleeqqallu suffisinnaasut 2015-imiilli takkussuuttussaagaluartut takkutissanersut malugineqarsimanngilaq. Taamaattoqarneralu siunissami aalisarnissamut sunniuteqassasorineqarpoq.
Kitaani saarulllinnut sinerissap qanittuaniittunut tunngatillugu ICES naapertorlugu 5.283 tonsit qaangerlugit pisaqartoqaqqusaassanngilaq. Paasissutissat katersorneqartut paasinarsisippaat sinerissap qanittuani saarulleqarnera 2015-imiilli ikileriarfiusimasoq, ilutigisaanillu takuneqarsimapput saaruleeqqat (ataatsimik ukiullit) takkussuutilersut. Saarullinniarnermi sinerissap qanittuaneersut avataaneersullu akulerullugit pisarineqartarput. Taamaattumik saarulliit affangajaat kisimik sinerissap qanitaaninngaaneersuugaluarput. Pinngortitaleriffiup siunnersuutigaa sinerissap qanittuani saarulliit 10.600 tonsit pisarineqassasut.
2021-mut siunnersuinerit eqikkarneqarnerat
Aalisagaqatigiiaat pingaaruteqartut pillugit siunnersuinerit pisallu amerlassusaat (qallunaatut)
Itisiliisumik paasisaqarniaraanni attaveqarfissaq: Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Helle Siegstad på tlf. 36 12 00 imaluunniit helle@natur.gl
