*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Avataani qaleralinniarnerup ineriartortinneqarnera piujuartitsiniarnermik tunngaveqarpoq

Kalaallit Nunaata kitaata imartaata avataani qaleralinniarneq (Reinhardtius hippoglossoides) piujuartitsiniarnermik tunngaveqarpoq. Taama ilisimatuussutsikkut allaaserisanik saqqummiisarfimmi, ICES Journal of Marine Science-mi (https://doi.org/10.1093/icesjms/fsab166), ilanngussami qanittukkut saqqummiunneqartumi inerniliisoqarpoq.

Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut, Spanien-imi University of Vigo-meersut aammalu USA-mi National Marine Fisheries Service-meersut avataani imartami qaleralinniarfiusartuni pingaaruteqaqisuni ukiuni 22-ni kingullerni ilisimatuussutsikkut misissuisarnernit paasissutissat katersorneqartarsimasut misissoqqissaarsimavaat. Taamatut misissueqqissaarnerminni aamma silap pissusiata aammalu ukiuni qulikkaani marlunni qaleralinniarsimanerup immap naqqani uumassuseqassutsimut kingunerisimasinnaasaannik paasisaqarusussimaputtaaq. Avataani qalerialinniarneq aallarteqqaarmat qalerallit itisuumiinniarnerusimapput, kisiannili ukiuni qulikkaani marlunni kingullerni qalerallit immami ikkannerumaartuni ikkattunilu siumussallugit nalinginnaanerulersimapput.

Pinngortitaleriffimmeersut Kalaallit Nunaata kitaata imartaata avataani ukiuni 1997-imiit 2019-p tungaanut qaleralinnik misissuisarsimapput, taakkunanngalu paasissutissani katersorneqartartuni aalisagaqatigiiaat assigiinngitsut 156-it ilanngullugit misissuiffigineqarsimapput. Paasissutissat uumassusillit ataqatigiiffii akimorlugit, aammalu itissutsini assigiinngitsuni ikkannerusuni (400-800 m), akunnattumik itissusilinni (800-1200 m) itisuunilu (12100-1500 m) misissuisoqarluni. Immap naqqata nillissusia uuttuutigineqarpoq silap pissusiata nikerarneranut, qalerallillu avataaniit nunami aalisakkerivinnut tulaanneqartartut amerlassusiat avataani qaleralinniarnerup sakkortussusianut uuttuutitut atorneqarlutik.

Kalaallit Nunaata kitaata imartaata naqqata nillissusia piffissap ingerlanerani nillernerulertarlunilu kissarnerulertarpoq. Taama immap kissassusiata nillissusiatalu nikerartuartarnerat nunarsuup tamarsuarmi imartarsuata sarfaqarfissuinit aqunneqarput. Aalisagaqassuseq aammalu immap naqqata kisssarnerulernera nillernerulerneraluunniit ataqatigiilluinnartuupput, taamatullu silap pissusiata nikerarneri sunneeqataasarlutittaaq. Tamakkulu tamarmik qanoq innerat immap naqqata uumassuseqassusianuttaaq sunniuttarput.

Allannguutit qanoq malunnaateqartiginerinut apeqqutaavoq immap itissusiani sumiinneq, takuneqarsinnaavorli immap kissassusia qaffasissumiissimappat taava immami ikkannerusumiittartut aalisakkat amerleriarluartarsimanerat. Aamma imaq kissatsikkaangat aalisakkat anginerusut soorlu suluppaakkat immap naqqarmiui (Sebastes mentella), saarulliit (Gadus morhua) saarullernallu (Hippoglossoides platessoides) allilluartarsimaqaat.

Soqutiginartoq alla unaavoq ukiuni misissuiffiusimasuni 22-ni qalerallit ikkattumiittartut (400-1200 m) akunnaattumillu itissusilinniittartut qalerallit inererereersimasut amerleriaateqarsimammata – uffa qalerallit inerereersimasut nalinginnaasumik itissutsini 800 meterinit itinerusumiinnissaq, imarlu 3 gradinik kissassusilik najoruminartinnerusaraluaraat.

”Imaassinnaavoq qalerallit Kalaallit Nunaata kitaata imartaani avataaniittartut nerisannaavi suluppaakkat natermiut allallu aalisagaqatigiiaat nerisarissallugit pingaaruteqartut soorlu saarulliit saarullernallu immap ikkannerusortaaniittarmata qalerallit itisuumiit ikkannerusunut nuussimassasut nikeqqigatillu”, allaaserisami allaqataasoq Aitor Lekanda oqarpoq.

Ilisimatusartartut qalerallit aalisarneqarnerisa `sakkortussiata` aammalu qaleraleqatigiiaat katitigaanerisa allannguuteqarsimanerannut attuumassuteqartut suusinnaanerannik paasisaqarsimanngillat.

”Kalaallit Nunaata kitaata avataaniittartut qalerallit ukiuni 30-ni kingullerni amerliartuaarsimapput, kisiannili taamaattoqarnera aalisakkanut allanut allannguuteqartitsisimasinnaaneranik malunnaatilimmik takusassaqanngilagut”, Pinngortitaleriffimmi aalisakkanut biologi Adriana Nogueira oqarpoq naggasiillunilu.

”Nutaarsiassatsialaavoq, taamaannerata takutimmagu avataani qaleralinniarneq piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik ingerlanneqartoq”.

 

Itinerusumik paasisaqarusunnermi attavigisassaq:

Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfimmi ilisimatusartartoq, Adriana Nogueira, oqarasuaat: 36 12 00 imaluunniit mail adno@natur.gl.