Seqqortartarnerit appat ineqarfiini akornusersuutaasarnerat Saqqummersinneqarfia 27.04.2021
Seqqortartarnerit appat ineqarfiisa eqqaanni pisartut appanut akornusersuutaarujussuartassanerat tupinnartoqanngilaq. Kisiannili qanorpiaq akornusersuutaasarnerat, soorlu seqqortarnerit qanilliartortillugit qaqugukkut akornusersuutaalertarnerat uppernarsillugu paasineqarnikuunngilaq. Aili Lage Labansen-ip Ph.d.-nngorniutigalugu allaaserisaminut atatillugu, suleqatigisartakkani Aarhus Universitetimeersut peqatigalugit qanittukkut ilisimatuussutsikkut allaaserisamik saqqummersitsipput.
Appat ineqarfimminniitillutik seqqorpallartarnernit akornusersorneqaleraangamik nukersornerulersarput, taamaalillutillu piaqqiniartarnerat uumaannarniartarnerallu sunnerneqartarput. Akornusersuutit taama ittut piaqqamik annaasaqarnermik kinguneqartitsisinnaapput. Akornusersuinerillu ima annertutigippata appaqatigiiaat ikiliartulernerannik allaat kinguneqarsinnaasarput.
Appat ajornartorsiutaat arlalissuupput
Qangaanerusoq pisartunut sanilliussissagaanni, ullumikkut appat ineqarfiini akornusersuisoqarpallaarunnaarsimavoq – kisiannili peqqutit allat arlallit peqqutaallutik appa ullutsinni ilungersunartorsiorpoq. Appamut ajornartorsiutit anginerpaartarigunarpaat ukiisarfiini pissutsit, silap pissusiata allanngornerata kingunerigunagaanik imaani atugassarisat allannguuteqarnikuummata. Ineqarfiit ilarpassui ukiuni qulikkaani arlalinngulersuni appanik piaqqisartunik najorneerukkiartuinnavinneqarnikuupput, tassa appat nunatsinni piaqqisartut malussarissupilussuanngornikuullutik – soorlu ineqarfiit eqqaanni seqqortarpalunnernut.
Ineqarfimmiit ineqarfimmut assigiinngissutit
”Misileraanermi siullermi ineqarfimmiit 7 km-imik ungasissuseqartumiit aallaasarluta aallartippugut, taamalu km-imik ataatsimik qanilleriarnerit tamaasa aallaasarluta misileraavugut. Taamaaliorluta qanillattorpugut aallaasarluta appat annilaangallutik ilaasa teqqaatilernissaasa tungaanut. Taamaaliorpugut qanoq qanitsigileraanni aatsaat qisuariartarnerat takuniarlugu”, Aili Lage Labansen oqaluttuarpoq nangillunilu.
”Misileraanitta appaani ineqarfimmiit 500 meterit missaanni ungasissuseqartumi seqqoqattaarpugut, qanoq sunnertitsiginissaat paaserusullugu. Qisuariarneri videoliummik immiuppagut, taamaalilluta appat qassiunerat misileraanerput sioqqullugu, pinerani kingornagullu kisissinnaallutigit”.
Misileraanerit takutippaat appat ineqarfimmiit ineqarfimmut aammalu ineqarfimmiluunniit ataatsimi assigiinngitsorujussuarnik qisuariartartut. Innami piaqqiorfimminni qanoq inissaqarluartiginerat apeqqutaalluni 0,5 meteriniit 5 km-i tikillugu seqqorpaluttarnernut qisuariarnerat assigiinngissuteqarpoq. Tattorliunnerulaartortaat inissaqarluartunut sanilliullugit qisuariajaarnerusarput (aamma takuuk videomut linki allaaserisap naaneraniittoq).
Qaanaap eqqaani Kitsissuni (Carey Islands) allagartaqarluni qaqqasiortartoq Allan Juhl Kristensen innartorluni videoliuummik ikkusilertoq. Assiliisoq: Aili Lage Labansen, Pinngortitaleriffik.
Seqqortartarnerit ineqarfinniit ungasinnerusumiittariaqarput
”Misileraanitsinnit inernerit takutippaat maannakkut inatsisitigut aalajangersakkat, tassa timmissat ineqarfiiniit 1 km taassumalu ungataanut aatsaat qimaguteqqaarluni seqqorsinnaaneq qanippallaartoq. Tassa imaattussaagunaraluarpoq, soorlu timmissat ineqarfiisa ungasinngisaanni puisinniaraanni allanilluunniit, taava appanik ivasunik seqqoqattaarluni akornusersuinaveersaarniaraanni 5 km-inik ungasilleqqaarlugit isumannaannerussagaluartoq, soorunami anorip sammernga aallaasillu sakkortussusia apeqqutaapput”, ilisimatusartartoq Aili Lage Labansen nassuiaavoq.
Seqqoqattaarluni misileraanermi timmissat seqqortoqarnerit tamaasa tingisoqartarpoq, taamalu seqqoqattaareernerit tamaasa appat uninngaannartut kisinneqartarput. Misileraanerit naammassinerini uninngaannartut 44 %-it 80 %-illu akornanni amerlassuseqartarput. Taakkuuneruppullu appat mannilisimanatik ivaaqanngitsut, ivasortaasalu qaqutiguunerusoq ivaartik qimattarpaat. Misileraasoqarnerani ivasortaasa ikittuinnaat mannitik piaqqatilluunniit annaavaat. Misileraanermi maluginiarneqarpoq appat eqimanerullutik iniminniittut qisuariarnerusartut, kisiannili misileraanermi siullermi qisuariartarnerat aalajangersimasumik pinngikkaluarpoq.
”Ilimagigaluaratsigu appat avinngarusimasumiinnerusut inoqarfinnut qaninnerusuniittunut naleqqiullugu pissusiat assigiinngissuteqassagaluartoq. Imaanimi timmissat allat aqqusaarsimasatik misilittagarilersimasatillu aallaavigalugit assigiinngitsunik qisuariaateqartarmata. Taamassumalli nassuiaatissaqartinnissaanut paasissutissaativut suli annikippallaarput”, Aili Lage Labansen naggasiivoq.
Innartullaqqissorsuusariaqanngilatit videoliuummik ikkussiniaruit. Una videoliuut sumiiffimmi C-mi Kitsissuni (Carey Islands) appat seqqorpallattarnernut qisuariaataannik immiussivoq. Assiliisoq: Aili Lage Labansen, Pinngortitaleriffik.
PAASISAT: Imaani timmissat amerlasuut upernaleqimmat nunatsinnut tikeraleqaat. Assiliissutip Maniitsup eqqaaniittup appa siulleq tikittoq assilisimavaa, apriilip qiteqqunnerani iniminiilereersoq. Maniitsup eqqaaniittartut appat junimi aatsaat mannilisarput. Avannarpariartornermi mannilisarnerat aamma kingusinnerujartortarpoq, Qaanaap eqqaani qaammammik ataatsimik kingulliunerullutik mannilisarput.
Ilisimatuussutsikkut allaaserisartaa uani atuaruk: Reactions of a colonial seabird species to controlled gunshot disturbance experiments
Appat pillugit annerusumik uani paasisaqarsinnaavutit: Appat
Appat pillugit oqalugiaat “Sisamanngornikkut pinngortitaq-mi sammineqartoq ugguuna takusinnaavat
