Appat
Uria lomvia
Kalaalit nunatsinni appaqatigiit (pissuseqatigiit) erniortartut assigiinngitsut marluupput. Appa (polarlomvie) nalinginnaanersaavoq aappaalu appa sigguttooq (Atlantisk lomvie) Kitaata Kujataani appat nalinginnaasut erniortartut akornanni nassaassaavoq. Ass.: Lars Witting.
Appanik kisitsisarnerit inernerinik eqikkaaneq uani takuuk
Isikkui
Suluisa takissusiat: 64-75 cm. Timaata takissusia: 40-44 cm. Oqimaassusia: 900-1100 g. Appa (Polarlomvie) naatsumik silittumik siggoqarnermigut siggummilu qaavata sinaatigut qaqortumik titarniusaqarnermigut immikkoortinneqarsinnaavoq. Niaqua, tunua suluisalu qaavi qernertoq kajortuupput, suluisalu atai qaqortuullutik. Appap suluni naatsut allornermini aamma paartuutigisarpai.
Nerisaat
Appa allorluni uumasuaqqanik qalerualinnik aalisagaaqqanillu nerisassarsiortarpoq. Amerlanertigut 20 aamma 60 meterit akornanni ititigisumut allortarpoq kisiannili 100 meterit sinnerlugit itissusilimmut appartersinnaasarpoq.
Piffissaq manniliorfigisartagaat
Appat Kalaallit Nunaata ilarujussuani nalinginnaasumik manniliortarput, appaqarferujussuarni innaaqqissuni immamut sammisuni manniliukkajuttarput. Appaqarfiit ilaat ukiuni untrilikkuutaani aappariinnik tuusintilikkuutaanik appaqartarsimanerat takornartaanngilaq. Innat appaqarfiit appaqatigiikkuutaanit arlalinnit manniliorfigineqakkajuttarput, tamakkulu qeqqini appat (polarlomvie) taateraat akornanni takussaanerusarput.
Appat arriitsuararsuarmik amerliartortarput ukiullu sisamat- tallimat aatsaat qaangiukkaangata siullermeerlutik manniliortarlutik. Appat ulluliorneq ajorput innalli illernaasaanni amitsuni manniliortarlutik. Arnaviaq ataasiinnarmik manniliortarpoq aammalu arnaviaq angutiviarlu paarlakaallutik ivasarput. Piaqqat aalisakkanik ataasiakkaarlugit nerlersorneqartarput juulillu naalernerani imaluunniit augustusip aallartinnerani sapaatit akunnerinik pingasunik utoqqaassuseqaleraangamik sulilu inersimalernatik sulilu timmisinnaalernatik innamit nakkartarput. Tamatuma kingorna appaqarfik qimallugu amerlanertigut angunni imminik suli nerlersuillunilu illersuisoq peqatigalugu nalullutik aallartarput.
Atlantikup Avannaani appat siammarsimaffiat. Titarnerup aappaluttup appat ingerlaarfiginerusartagaat takutippaa. Paasissutissat: Pinngortitaleriffik.
Siammarsimanerat
Kalaallit Nunaata sineriaa atuarlugu 2010-mi appaqarfiit manniliorfigineqartartut 18-iupput (tassami appaqarfiit ilaat timmissanit allanit aamma ineqarfigineqartarmata) Arsuup kujataa-tungaani Kitsissut Avallernit Qaanaap avannaa´tungaani Apparsuit tungaannut. Appaqarfiit annersaat Qaanaap eqqaaniipput aamma Upernaviup avannaa-tungaaniipput. Tunumi appaqarfiit marluinnaapput, angineq Illoqqortoormiut Kangerluata paavani Kangikajiup (Kap Brewster) eqqaani aappaalu avannarliulaartumi Appalimmi (Raffles Ø).
Ukiukkut siammarsimaffiat aallartarnerallu
Kalaallit Nunaanni appat piaqqiortartut Kitaata Kujataata imartaanut sikoqanngitsumut imaluunniit Paggivittap Labradorillu avataannut aallartarput. Aappariinni iluatsitsisuni aapparisat amerlanersaat piarartik peqatigalugu siullermik appaqarfik qimallugu nalullutik aallartarput. Kalaallit Nunaata appaasa amerlanersaat imartat sikuneq ajortut ukiiffigisarpaat aammali appat Svalbardimi, Ruslandimi aamma Canadami piaqqisartut ilarpassui aamma sikuneq ajortunukartarput.
Killiffik
Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut amerlassusiat ilisimaneqarluarput ingerlaavartumillu malittarineqarlutik. 1994-imi appat kisinneqartut tamakkerlutik 535.000-iupput (aappariit manniliorsinnaasut 390.000-it missanniillutik). 2011-mi appat kisinneqartut 453.200-iupput, (taakkunannga aappariit manniliorsinnaasut 330.000-it missaanniillutik). Appaqarfiit anginersaat amerlassusaasalu nikerannginnerpaat Qaanaap eqqaaniipput, tassa Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut tamarmiusut 60 %-ii sinnerlugit, Upernaviullu avannaa´tungaani appaqarfiit Kalaallit Nunaanni appat tamarmiusut 25 %-iinik aappariinnik manniliorsinnaasunik appaqarlutik, appaqarfiit taakku ullumikkut Kalaallit Nunaanni appat aappariit manniliorsinnaasut amerlanersaannik appaqarput. Appaqarfiit nunap sinneraniittut minneroqaat, amerlanerillu ikiliartorlutik. Qeqertarsuup Tunua Upernaviup kujasinnerusortaa, Kujataa Tunulu eqqugaanerpaallutik.
Oqaluttuarisaanermi appat amerlassuserisartagaat
Qangaanerusoq appanik amerlassusiliisarsimanerit nalorninartuupput, qularutissaanngitsumilli Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut, Qaanaap eqqaani Upernaviullu avannaa´tungaani appaqarfiit eqqaassanngikkaanni, 1900-kkut ingerlaneranni ikileriarujussuarsimapput. Ingammik Qeqertarsuup Tunuani Upernaviullu kujataa´tungaani appat ikileriarsimapput. Uummannap eqqaani siornatigut apparpassuit piaqqiorfii appaarussimapput aamma Upernaviup kujataa´tungaanit Qeqertarsuullu Tunuani appat siornatigumut naleqqiullugit qulerarterutaat inorlugit amerlassuseqalersimapput. Ukiuni kingullerni Kitaani kujasinnerusumi Tunumilu appaqarfiit appaat aamma ikileriarujussuarsimapput.
Takussutissiami qulaaniittumi Nunatsinni appaqarfiit 20-t maannakkullu amerlassusaat (2017-imi ataasiakkaarlugit kisitat) sumiiffinnut assigiinngitsunut agguataarlugit takuneqarsinnaapput. 1990-imiit 2017-imut amerlassusaasa nikissimanerat (%) sumiiffinnut ilanngullugit allattoqqapput. 1980-ikkunni Uummannami appat nungussimapput, Upernavimmilu appaqarfiit sisamat 1989-2003-p ingerlanerani aamma nungussimallutik. Taakkua takussutissiami ilanngunneqanngillat.
Sumiiffiit pingaarutillit
Erniorfiup nalaani appaqarfiit eqqaanni sumiiffiit immikkut pingaaruteqartarput. Appalli appaqarfinnit 50-100 kilomerterisut ungasitsigisumut ungasinnerusumulluunniit neriniartarput. Sikup sinaani sikuniluunniit satsersuni neriniartarput.
Appat Kitaata imartaani sikuneq ajortuni ukiisartut amerlassusiat manna tikillugu akuttusuumik qulaajarneqartarput. Appat siammarsimanerat amerlassusiallu pillugit paasissutissat ilaat 1981, 1982, 1990, 1991 aamma 1993-mi arfernik kisitsinerneersuupput. 2009-mi septembarimi timmisartumit umiarsuarmillu timmissanik imarmiunik kisitsinerit takutippaat Qeqertarsuup avataani imartat appat appaqarfinnit qimagunnerisa kingorna pingaaruteqartuusut. 1988/89-imi timmisartumit umiarsuarmillu ukiut timmissanik imarmiunik sikuneq ajortut ilaanni kisitsinerit takutippaat appat Sisimiut aamma Paamiut akornanni siammarsimanerusut – sinerissamit 10 – 75 kilometerinik avasitsigisumi amerlanersaallutik. Ukiumi tassani kingusinerusumi appat sinerissamut qaninnerusumiipput aamma Nuup kujataa´tungaata kitaani imartami 6.000 km2-isut annertutigisumi februaarip/marsip qaammataanni 170.000-it missaanniipput.
Illoqqortoormiut eqqaani appanik nalunaarsuineq. Assiliisoq: Carsten Egevang.
Ilisimatusarneq
Kalaallit Nunaanni timmissanik imarmiunik nakkutilliineq manna tikillugu appanut tunngatinneqarnerusimavoq, taamaalilluni appat amerlassusiisa nikerarnerat ilisimaneqarluarpoq. Pinngortitaleriffiup pilersinneqarnerata nalaani ilisimatusarnerit aamma appanik nakkutilliisarnerit amerlanersaat nunatta avataanit aningaasaliiffigineqarnerusarsimapput, kisiannili nammineq aningaasaatit atorlugit suliat amerlanerujartuinnartut aningaasalerneqartalerput. 1984-imit Kalaallit Nunaanni appaqarfiit tamarmik periuseq nalinginnaasoq atorlugu kisitsiffigineqartarput, 1995-milu Tunumi appaqarfiit kingullertut aaqqissuussamik kisitsiffigineqarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni tamarmi appat amerlassusiannik aaqqissuussamik nakkutilliinissamut tunngaviisisoqarpoq. 1997-mi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni appaqarfinnik nakkutilliinissamut ilitsersuut aamma pilersaarut suliarineqarpoq, taannalu ulloq manna tikillugu malinneqarpoq. 1993-imit Kalaallit Nunaanni piniarnernik nalunaarsuummit ”Piniarneq”-mit paasissutissat piniarnernik nakkutilliinermut tunngasut pissarsiarineqartalerput.
Pinngortitaleriffimmi DCE (siornatigut DMU) suleqatigalugu timmisartumit kisitsinerit tunngavigalugit 1998 aamma 1999-imi Kitaani timmissanik imarmiunik ukiumi amerlassusiannik naatsorsuisoqarsimavoq. Appaqarneranik misissuinerit 2017-imeersut paasinarsitippaat appat nunatsinni ukiisarfiini appat ikilisimasut.
Kinguaassiortarnerat nerisatullu toqqartagaat misissussallugit aamma neriniartarfiisa immap assitalersorneqarnissaat siunissami immikkut pingaartinneqassapput. Timmissat imarmiorpassuit, aalisarnerup aamma appat amerlassusiannut tunngasut ataqatigiinnerat immikkut misissuiffigineqarnissaat pisariaqarpoq aamma aallarnerminni ingerlaarfigisartagaat qulaajaaffigineqarnerusariaqarput. Kalaallit Nunaanni , Canadami, Islandimi Norgemilu timmissat amerlassusiat ukiup qanoq ilinerini assigiinngitsuni toqusarnerannik pissuteqarmat aallarnerminni ingerlaartarfiisa ukiiffigisartagaasalu aamma timmiaqatigiikkuutaat assigiinngitsut amerlassusaasa ilisimasaqarfigineqalernissaat pisariaqarpoq.
1998-imi appat neriniarfigisartagaanni appallu ukiakkut Kitaata Avannaanit aallartarnerat qaammataasatigut nassitsissutinik ikkussuinikkut siullerpaamik misileraasoqarpoq. Taamatuttaaq 2005 aamma 2006-imi uuliasiornissamut sillimaniarluni avatangiisinik misissuisoqarneranut atatillugu appat qaammataasanut nassitsissuserlugit Kitaani DCE-mit misissuisoqarpoq. Nassitsissutilersuinikkut sumiiffiit mianersuutassat sumiinnersut paasineqarput appallu sooq taamak ikileriarsimatiginerannik paasiniaanermut atorneqarlutik.
Ullumikkut appat uuttortaatilerneqartarput, ingerlaarfii, ukiisarfii kiisalu immamut allortarneri nalunaarsorneqartarlutik ( itissuseq, allornerisa sivisussusaat kiisalu immap kissassusaa). Paasissutissanik katersuutit qaammataasanut nassitsissutiniit akikinnerujussuupput 3 gramiinnaarnik oqimaassuseqarlutik, niuinut ikkunneqarsinnaallutik timmissanut qajassuussinerullutillu. Paasissutissanik katersuutinit (Dataloggere) pissarsisoqartarpoq ullup takissusianik, qaalernerup seqernullu tarrinnerata piffissaat pillugit paasissutissat iluaqutsiullugit allorniusat sanimukartut tukimukartullu sumiissusaat paasineqartarput. Annerusumik uani paasisaqarsinnaavutit.
Appat immamiittut. Assiliisoq: Lars Maltha Rasmussen.
Aqutsineq
Nalunaarut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqartoq naapertorlugu appat Namminersorlutik Oqartussanit aqunneqarput. Timmissat illersorneqarnissaat pillugu nalunaarut nr. 8, 2. marsi 2009-meersoq naapertorlugu appat Kujataani piffissami 15. oktobari – 15. decemberimi piniarneqarsinnaapput. Avannaani Qeqqata Kommunianit avannarpasinnerpaamut Qaanaap avannamut killeqarfianut aamma Tunumut aqutsisoqarfimmi appat piffissami 1. septembari – 15. decembarimi piniarneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut Illoqqortoormiuni Qaanaamilu upernaakkut appanniartoqarsinnaavoq. (Nalunaarusiaq uani annerusumik atuarneqarsinnaavoq) Tamatuma saniatigut appat erniorfiinut 1 kilometeri iluani seqquusarneq allatulluunniit pisariaqanngitsumik nipiliorneq inerteqqutaavoq.
Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutitigut Kalaallit Nunaat appanik aqutseqataavoq, tassami appat ingerlaartarnerat Issittumi naalagaaffinnut arlalinnut tunngassuteqarmat. Timmissat imarmiut pillugit CAFF-ip ataani suleqatiinnermi appat qitiutinneqarput aamma ataatsimut aqutsinissamik pilersaarusioqatigiittoqarsimavoq, ”International Murre Conservation Strategy and Action Plan”, pilersaarusiarlu 1996-imi Issittumi naalagaaffiit avatangiisinut ministeriisa akuersissutigaat.
Piniarneq
Appat mitillu Kalaallit Nunaanni piniarneqarnersaapput tamakkunanngalu piniartarnerit amerlassusiannut aalajangiisuunerpaapput. Erniorfinni piniartarnerit akornusersuinerillu Kalaallit Nunaanni appat manniliorsinnaasut ikileriarujussuarnerannut pissutaanerpaagunarput appallu ukiuni qulikkuutaani arlalinni ikiliartorsimapput. Kujataanili ukiumi sikuneq ajortumi appat piniarneqarnersaasarput. Piniarnernit kisitsisit naapertorlugit piffissami 1993-95-imi Kalaallit Nunaanni appat ukiumut 188.000 – 200.000-it pisarineqartarput. Tamakku pisarineqartut amerlanersaat (85 %) ukiuunerani (oktobari – marsimi) Qeqertarsuarmit kujasinnerusumi pisarineqartarput. Upernaakkut piniartarneq annikillisinniarlugu 2002-mi piffissaq piniarfigineqarsinnaasoq sivikillineqarnikuuvoq. Kingornalu pisarineqartartut ikilinikuupput. Quppersagaq “Piniarneq” malillugu 2003-mi 2008-milu appat 58.000-98.000-it pisarineqarsimapput. Kisianni nalunarpoq “Piniarneq”-mut nalunaartartut tamakkiisuunersut, taamaattumik kisitsisit taakku nalilersugaannaapput. Nuummi Kalaaliaqqami appanik tuniniarneqartartunik misissuinerup ilimanarsisippaa appat pisarineqarsimasut immaqa affaannaat ”Piniarneq”-mut nalunaarutigineqarsimasut. Appat manniliorsinnaasut ilaat ukiakkut Davidsip Ikerasaa ikaarlugu Paggivittap Labradorillu avataannut ukiiartortarput, tasamanilu aamma appanniartoqartarpoq.
Appat Kalaallit Nunaanni piniarneqarnersaapput. Assiliisoq: Carsten Egevang.
Piffissat sunnertiaffiusut siooranartullu
Appat arriitsuararsuarmik kinguaasiortarnerat pissutaalluni ingammik erniorfinni sunnertiasuupput. Taamaammat Pinngortitaleriffiup siunnersuutiginikuuaa upernaakkut appat piniarneqannginnissaat, piffissami tassani appat erniorfii qanittumiittut eqqugaasarmata. Ukiakkut ukiukkullu pisat ilarujussui appaqarfinnit allaneersuusarput (Island, Norge/Svalbard, Rusland, Canada Kalaallit Nunaallu) taamaasilluni Kalaallit Nunaanniittut erniorfiit eqqugaannginnerusarlutik. Saniatigut appat erniorfiit akornanni akornusersorneqaqqajaanerusarput. Akornusersuinerit kingunerisaannik appat ataatsikkorsuaq teqqaattarput taamaalillutillu assersuutigalugu manniit piaqqallu nakkaallutik annaaneqartarlutik. Appat uuliamik mingutsitsinernut malussarissorujussuupput, tassami piffissap sivisunersaani immamiittaramik. Appat siusinnerusukkut kapisilinnut qassutinik amerlasoorsuanngorlugit pisarisoorneqartarput (1970-sikkunniunerusoq).
Appat ataasiinnarmik manneqartaramik inikitsuararsuarmiittarput. Assiliisoq: Lars Witting
