*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Silap pissusiata allanngoraluttuinnarnerata Issittumi uumasut naasullu tatineqartikkaluttuinnarpai

Ilisimatuussutsikkut nalunaarusiaq nutaaq qulequtserneqarsimasoq ”The State of the Arctic Terrestrial Biodiversity Report” (Issittup nunataani uumassusillit ataqatigiiffiisa killiffiat) CAFF-ip (issittup naasuisa uumasuisalu illersorneqarnissaannik suleqatigiiffik) ataani ilisimatuussutsikkut suleqatigiissitap suliaa saqqummeqqammerpoq – tamakkulu tamarmik Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni inissisimasuupput.

Nalunaarusiami tunngaviupput nunani issittartuni tamani uumassusillit assigiinngisitaarnerannik malittarinninniarluni assigiissakkamillusooq, tassa misissuinernik sanilliunneqarsinnaasunik, ukiorpassuanngortuni misissuisarsimanerit aammalu uumasoqatigiiaat immikkuutaarlutik qanoq inissisimanerannik tunngassuteqartunik ilisimatusartartut ilisimatusaatigisarsimasaannik maannamullu ilisimalersimasaannik annertuunik nalunaarusiami eqikkaasoqarluni.

Issittumi nunanit assigiinngitsunit ilisimatusartartut 200-nit amerlanerusut suliami matumani suleqataasimapput, ilisimatusartartullu Pinngortitaleriffimmeersut nunatta sinniisaattut ilaallutik suleqataapput. Nalunaarusiaq una Arctic Biodiversity Assesment Report 2014-ip (Issittumi Uumassusillit Assigiinngisitaarnerat pillugu Nalunaarusiaq) nunami miluumasut pillugit sukumiisumik malitseqartitsineratut isigisassaavoq.

Tamakkiisumik isiginnilluni ilisimatusartartut naggasiipput:

  • Issittumi naasoqassuseq allanngoriartupiloorpoq, pingaartumillu orpikkat orpiillu naajorartupilissuanngorput
  • Sullerngit naasut kingunissaannik pujoralatserisartuni pingaarnerit ikiliartupiloorput
  • Timmiaqatigiiaat issittoqarfinniittartut ikinnerpaamik affaasa akornganni ataatsit ikiliartortuupiloorput, akerlianili nerlerit amerliartupiloorlutik
  • Tuttoqarfiit amerlasuut ikiliartorfioqaat (pingaartumik Canadamiittut).

Kalaallit Nunaannut kinguneri

Kalaallit Nunaannut tunngatillugu nalunaarusiami tigussaasumik taaneqarput pissutsit assigiinngitsut suli annertusisamik allanngoriartorfiusut. Assersuutigiinnarlugu uumasoqatigiit assigiinngitsut Kalaallit Nunaanniiginnartartut arlallit silap pissusiata suli allanngoriartupiloorneranik peqquteqartumik tatineqaraluttuinnartut nalunaarusiami allaaserineqarput. Ilaatigut sullerngit pingaaruteqaqisut naasut kingunissaannik pujoralatserisartut aammalu ilaatigut timmissanit nerineqartartut ikiliartulersimapput. Taamaattumik nalunaarusiap takutippaa Kalaallit Nunaanni uumassuseqassutsip assigiinngisitaarnera allanngoriartorfiulersimasoq. Uumassusillit killiffiannik malinnaaniarluni ingerlaavartumik misissuisarnerit pingaarutaat naqissuseqqinneqarpoq, tassuunakkummi taamaallaat missiliorneqarsinnaassammat uumasoqatigiiaat assigiinngitsut killiffiisa qanoq isikkoqarsinnaanerat – taamaaqataanillu uumasut nerisareqatigiiaarneranni allannguutit naggataagullu uumasoqatigiiaat assigiinngitsut Kalaallit Nunaanni pisuussutaasut qanoq sunnerneqarsinnaanerat malinnaaffigiuassallugu pingaaruteqarmat.

Canadami Alaskamilu pisut akerliannik Kalaallit Nunaannilu tuttuutivut ajunngillat.

”Kalaallit Nunaata kitaani silap allannguutaasa kinguneri erseqqissereernikuugaluaqisut taamaattoq tuttoqarfinni anginerni ikiliartorfiulersunik maluginiagaqanngilagut. Aamma tuttunik nerisassaalatsisunik tusartarnatalu naammattuuineq ajorpugut aamma tuttut uummaviini nuna naggorlutsikkiartorpasinngilaq. Kisiannili silap pissusiata allanngornerata kingunerisaanik silarlussuakkaajunerulernerata kinguneranik tuttut ikiliartupiluulersinnaapput – tamanna Canadami takoreerparput, tuttoqatigiiaalli ilarpassui assorujussuaq eqqugaaqqapput”, Pinngortitaleriffimmi siunnersortitut atorfeqartinneqartoq Christine Cuyler aamma immikkut ilisimasalittut nalunaarusioqataasimasoq oqarpoq.

Tamakkiisumik isiginnilluni nalilersuisarnissat

Issittumi allanngoriartuutit malunnareeqisut ingerlaartullu suli aamma allanngoriartoqqinnerat pitsaanerusumik malinnaaffigilluarniarlugit nalunaarusiami malinnaaffiginninniarluni mississuisarnerit killiffiat nalilersoqqaarneqarput, nalunaarusiamilu tamakku misissuisarnerit qanoq iliorluni pitsaanerulersinneqarsinnaanerinik innersuussutinik allaaserinnittoqarpoq. Assersuutigalugu malinnaaffiginninniarluni misissuisarnerit ataqatigiissarneqarsinnaanerat aammalu assigiissarneqarsinnaanerat sanilliukkuminarnerulersillugit taamaalillunilu pitsaanerusumik angusaqaataalersinnissaat aamma tikkuarneqartunut ilaapput.

”Silap pissusiata allanngornerata kingunerisaanik Issittumi uumassusillit assigiinngisitaarnerannut allanngoriartuutit arlallit malugisalerpagut. Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataanni malinnaaffiginninniarluni misissuisarnernit uumasoqatigiiaat ataasiakkaarlutik killiffiat paasissutissanit pissarsiarineqariaannaasunit nalilersorsinnaallugit aammalu issittumi sumiikkaluaraanniluunniit ilisimatusartartut akornanni suleqatigiilluarneq immikkuullarilluinnartoq peqqutaalluni imatut nalilersuisinnaasimavugut. Tassami uumasoqatigiiaat ataatsit naliliiffiginiaraanni pingaaruteqarluinnarpoq paasissutissat uumasunut taakkununnga tunngassutillit tamarluinnaasa pissarsiarineqarsinnaanissaat”, taama oqarpoq Aarhus Universitet-imeersoq pisortamut siunnersorti Tom Christensen.

”Uumassusillit ataqatigiiffiat ataqatigiissoq tamakkiisorlu malinnaaffiginiarlugu misissorsinnaalernikuullugu tupinnarluinnarpoq”, Aarhus Universitet-imi professor, Niels Martin Schmidt, nalunaarusiamik suliarinneqataasoq oqarpoq nangillunilu:

”Taamaaliornitsigummi, tassa uumasoqatigiiaat ataasiakkaarlugit immikkoortillugillu samminagit, kisiannili tamaasa ataatsimoortutut naliliiffigisarneranni silap pissusiata allanngoriartornerata Issittumut kinguneri erseqqissumik immikkuullarissumillu takusinnaalersarpagut. Tassami uumasoqatigiiaat ataasiinnaat kisimik eqqorneqarneq ajorput, kisiannili allannguutit tamakkerlutik kattunerat aalajangiisuusarpoq ilumut uumasoqatigiiaat ikiliartulernersut imaluunniit amerliartulernersut”.

Naak Kalaallit Nunaanni nunami uumasoqatigiiaanik malinnaaffiginninniarluni misissuisarnerit suli amerlanerusinnaagaluartut, tikkuarneqarpoq Kalaallit Nunaata Danmark-illu suleqatigiillutik misissuisarnerit Greenland Ecosystem Monitoring (www.g-e-m.dk) taaguuserneqarsimasut ukiorpanngulersuni ingerlateriiligaat Issittoq tamaat isigalugu suliat pitsaalluinnartut ilaattut naliligaasimasoq nalunaarusiami erseqqissaatigineqarmat.

Uumasoqatigiiaat avannamut illuariartorput

Issittup naasui, sullerngi, timmiai nunamilu miluumasui uummavimminni atugassarititaasut allanngoriartupiloortut ataanni ipput. Assersuutigalugu uummavii allanngoriatorput, nerisartagaat ajornarsiartorput, uumasoqatigiiaat takornartat nappaatillu nutaat apuuttalerput. Issittup uumasuisa tatineqarnerat imaannaanngitsuuvoq, kigaatsumik patajaatsumilli – Issittup ilisimaarilluakkatta allanngoriartornera ilutigalugu – avannamut illuariartorusaassapput. Nalunaarusiap nutaap ullumikkut ilisimasat eqikkarpaalusooq, issittumilu uumassusillit assigiinngisitaarnerisa qanoq ilisinnaanissaanik aammalu taakkununnga akornutissaasinnaasunik allaaserinnippoq.

 

Nalunaarusiaq atuarneqarsinnaavoq: https://caff.is/

Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Immikkoortortami pisortaq Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffik, oqarasuaat 361200 imal. Email: feug@natur.gl