Aalisakkat qaqinneqartut assigiinngittaqaat Saqqummersinneqarfia 12.10.2022
Assiliisuullunilu allattoq: Julius Nielsen.
Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat 270-inik amerlanerusunik assigiinngiiaassusillit uumasuupput, taakkualu amerlanersaat itissutsimi qalerallit misissuiffigisatta uumaffigisaanni uumasuupput. Taamaattumik aalisakkat tunisassiarineqartartut soorlu qalerallit, saarulliit suluppaakkallu saniatigut biologit aalisakkat allat eqqortumik suussusersinissaannut suliassaqangaatsiartarput. Ilaat imaaliallaannaq suussusersineqarsinnaasartut ilaasa suussusersinissaat pisariusinnaasarpoq. Assersuutigalugu qallunaatut ’immap teriaa isikitsumik’ taaneqartartoq iperaatap iperaatut paperoqarami ilisariuminartaqaaq. Timaata niaquatalu ilusaa immikkuullarissuugami, qaqqortarissatullu kajortumik qalipaateqarluni, aalisakkanut allanut paarlaakkuminaattarpoq.
Pisaqarpugulli ’immap teriaatut asingasutut’ taaneqarsinnaasumik, Kalaallit Nunaanni qaqutigoornerujussuarmik. Taamaattumik taanna Københavnimi uumasunut katersugaasivimmut Zoologisk Museum-imut nassiupparput, taakkuami suussuseruminaatsut qaqutigoortullu tamaasa suussusersisarmatigit. Eqalussuit nuliai nunatsinni assigiinngitsut 12-iupput, taakkua ilaat suussusersiuminaattarput ilaat ajornanngitsuaraasartut suussusersinissaat. Suussusileruminaakkaangata tunuini kapinartut qassiunersut kisittarpagut kigutaatalu amerlassusii kisittarlutigit, uumasup suussusia sukumiisumik paasiniassagatsigu. Taavali eqalussuup nulia 1400 meterinik itissusilimmi pisarisarput meterip aappaa qiteqqullugu angissuseqartoq 25 kg-nillu oqimaassuseqartoq pisarigatsigu erloqisitaalaarpugut, kajortoq taartuugami qernertunillu milaqarluni, pappiaqqani nassatatsinni sumilluunniit atuakkani ilitsersuutinilu nassatatsinni assersuutissaqartinnginnatsigu.
Sivitsormalli suleqatit Norgemeersut Danmarkimeersullu ikiortigalugit paasivarput tassaasoq eqalussuup nulia Rikardsen-iusoq, taamaattullu Kalaallit Nunaanni ikittuaraararsuit pisarineqartarsimapput. Taamaattumik taanna aamma Zoologisk Museumimut nassiussassanngorlugu toqqarneqarpoq.
Alla aalisagangaatsiarsuaq, suunersoq pisariinnerpaamik aalajangiussaassaq, tassaavoq nataarnaq 48 kg-nik oqimaassusilik, 516 meterit missaannik itissusilimmi pisarineqarpoq. Aqajarormiorai eqalussuup nuliaasa ilaat ‘tærbe’ aammalu tupissut. Uani angalanermi tupissutit assigiinngitsut tallimat pisaraagut. Nalinginnaanerpaaq nataarnap aqajarormioraa tupissut avannarpasissumiittartoq, taassuma nalinginnaassutsimigut tullersortigaa tupissut nalinginnaasoq.
Taakkua saniatigut Güntherip tupissutaa, Murrayip tupissutaa aammalu Akuliarusersuup tupissutaa, taakkua tamarmik itisoormiutut nalinginnaalluinnartuupput. Aamma aalisagaq takisuunik tikkungasorujussuarnillu masilik qaqutigorsuaq takuneqartartoq pisarineqarpoq. Aalisagaq takisuunik tikkungasorujussuarnillu masilik immap qaavaniinnerusoq uumasarpoq, pisarineqatuaraangamillu ilisarsaajunnaarlutik sequmissimagajuttarput. Iluanaangaarluta innarlerneqanngitsumik pisaqarpugut.
Aalisakkat aamma innarliasuut tupinnaannartumilli innarlerneqarsimanngitsut allat pisaraagut, aalisagaq toornilik amitsumik paperulik, Krøjerip aalisagaq toornilia, aalisakkallu qallunaatut boafiskimik sejltandsfiskimillu taaneqartartut qaqitatsinnut ilaapput. Tunumi angalanitsinni aalisakkat assigiinngitsut 97-it pisarisimavagut, amikullu assigiinngitsut sisamat aamma pisaralutigit.