Aalisakkat qaqinneqartut assigiinngittaqaat Saqqummersinneqarfia 12.10.2022

Assiliisuullunilu allattoq: Julius Nielsen.

Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat 270-inik amerlanerusunik assigiinngiiaassusillit uumasuupput, taakkualu amerlanersaat itissutsimi qalerallit misissuiffigisatta uumaffigisaanni uumasuupput. Taamaattumik aalisakkat tunisassiarineqartartut soorlu qalerallit, saarulliit suluppaakkallu saniatigut biologit aalisakkat allat eqqortumik suussusersinissaannut suliassaqangaatsiartarput. Ilaat imaaliallaannaq suussusersineqarsinnaasartut ilaasa suussusersinissaat pisariusinnaasarpoq. Assersuutigalugu qallunaatut ’immap teriaa isikitsumik’ taaneqartartoq iperaatap iperaatut paperoqarami ilisariuminartaqaaq. Timaata niaquatalu ilusaa immikkuullarissuugami, qaqqortarissatullu kajortumik qalipaateqarluni, aalisakkanut allanut paarlaakkuminaattarpoq.

Pisaqarpugulli ’immap teriaatut asingasutut’ taaneqarsinnaasumik, Kalaallit Nunaanni qaqutigoornerujussuarmik. Taamaattumik taanna Københavnimi uumasunut katersugaasivimmut Zoologisk Museum-imut nassiupparput, taakkuami suussuseruminaatsut qaqutigoortullu tamaasa suussusersisarmatigit. Eqalussuit nuliai nunatsinni assigiinngitsut 12-iupput, taakkua ilaat suussusersiuminaattarput ilaat ajornanngitsuaraasartut suussusersinissaat. Suussusileruminaakkaangata tunuini kapinartut qassiunersut kisittarpagut kigutaatalu amerlassusii kisittarlutigit, uumasup suussusia sukumiisumik paasiniassagatsigu. Taavali eqalussuup nulia 1400 meterinik itissusilimmi pisarisarput meterip aappaa qiteqqullugu angissuseqartoq 25 kg-nillu oqimaassuseqartoq pisarigatsigu erloqisitaalaarpugut, kajortoq taartuugami qernertunillu milaqarluni, pappiaqqani nassatatsinni sumilluunniit atuakkani ilitsersuutinilu nassatatsinni assersuutissaqartinnginnatsigu.

Sivitsormalli suleqatit Norgemeersut Danmarkimeersullu ikiortigalugit paasivarput tassaasoq eqalussuup nulia Rikardsen-iusoq, taamaattullu Kalaallit Nunaanni ikittuaraararsuit pisarineqartarsimapput. Taamaattumik taanna aamma Zoologisk Museumimut nassiussassanngorlugu toqqarneqarpoq.

Alla aalisagangaatsiarsuaq, suunersoq pisariinnerpaamik aalajangiussaassaq, tassaavoq nataarnaq 48 kg-nik oqimaassusilik, 516 meterit missaannik itissusilimmi pisarineqarpoq. Aqajarormiorai eqalussuup nuliaasa ilaat ‘tærbe’ aammalu tupissut. Uani angalanermi tupissutit assigiinngitsut tallimat pisaraagut. Nalinginnaanerpaaq nataarnap aqajarormioraa tupissut avannarpasissumiittartoq, taassuma nalinginnaassutsimigut tullersortigaa tupissut nalinginnaasoq.

Taakkua saniatigut Güntherip tupissutaa, Murrayip tupissutaa aammalu Akuliarusersuup tupissutaa, taakkua tamarmik itisoormiutut nalinginnaalluinnartuupput. Aamma aalisagaq takisuunik tikkungasorujussuarnillu masilik qaqutigorsuaq takuneqartartoq pisarineqarpoq. Aalisagaq takisuunik tikkungasorujussuarnillu masilik immap qaavaniinnerusoq uumasarpoq, pisarineqatuaraangamillu ilisarsaajunnaarlutik sequmissimagajuttarput. Iluanaangaarluta innarlerneqanngitsumik pisaqarpugut.

Aalisakkat aamma innarliasuut tupinnaannartumilli innarlerneqarsimanngitsut allat pisaraagut, aalisagaq toornilik amitsumik paperulik, Krøjerip aalisagaq toornilia, aalisakkallu qallunaatut boafiskimik sejltandsfiskimillu taaneqartartut qaqitatsinnut ilaapput. Tunumi angalanitsinni aalisakkat assigiinngitsut 97-it pisarisimavagut, amikullu assigiinngitsut sisamat aamma pisaralutigit.

: Tarajoq Tunumi unnummi eqqissinartumiittoq.

: Immap teriai isikitsunik qallunaatut taaneqartartut. Isaasa qaamaneri assiliiviup qaammaallanneraneersuupput.

: Seqerngup qinngorneri kingulliit ullormi tassani kalinnerup nalaani iluarusuutigineqartut.

: Immap uumasuaraa amfipod 1 cm-iinnarnik angissusilik Paramphithoe hystrix.

: ’Immap teriaa’ angisooq ’immap teriaanut isikitsumut’ paarlaanneqarsinnaalluartoq. Qaamasumillu qalipaateqarnera nalinginnaanngimmat suussusilerluarniarlugu Københavnimi Zoologisk Museumimut nassiunneqarpoq.

: Kinguppak igalaaminertut isikkulik Pasiphaea tarda.

: Aalisagaq takisuunik tikkungasorujussuarnillu masilik innarlerneqanngitsoq qaqutigorsuaq pisarineqartarpoq.

: Nataarnaq pisarineqaraangami nuannattoqartuaannarpoq.

: Nataarnap angisuup aqajarormiui.

: Arlallit nuannaarutigisaannik nataarnaq ulluni arlalinni nerineqarpoq.

: Tupissutit assigiinngitsut. Tupissut avannarlermioq qulliuvoq, taava tupissut nalinginnaasoq, Murrayip tupissutaa, Güntherip tupissutaa aammalu Akuliarusersuup tupissutaa.

: Masiinik kapinartut kisinneqarput eqalussuup nulia sorleq pineqarnersoq paasiniarlugu. Sunaaffa tassa Jensen-ip eqalussuup nuliaataa.

: Aalisakkat mikinerit arlallit suussusersiuminaattarput, pisat oqimaassusiannit sequminneqartaramik. Matumanilu kusanarluinnartunik innarlerneqanngitsunillu pisaqarpugut tassaasut aalisagaq toornilik amitsumik paperulik (qulliit marluk), Krøjerip aalisagaq toornilia (pingasut qiterlermiittut) aammalu sortsmelt (alliit marluk).

: Qulliuvoq immap teriaanik isikitsoq-mik taaneqartartoq alliulluni islandimiut eqalussuaataat qitsungasoq.

: Eqalussuup Nulia suussusersinaveeragaluarput. Richardsonip eqalussuup nuliaata oqakkaanerujussuani ilisarnaatigaa unalumi oqakkaaqaaq.

: Richardsonip eqalussuup nuliaatigiunavippaa. Københavnimi Zoologisk Museumimut nassiunneqarpoq.

: Medusamik niaqulik uumasoqatigiinnit Gorgonocephalus-meersoq. Taakkua uumasut nerpissuunut qanittuupput.

: Islandimiut eqalussuaat qitsungasoq – qallunaatut taama isumalimmik taaguutilik.

: Tunumi seqerngup tarrilernera.

: Aalisakkat kigutikkaat ilaannut assersuutaalluartut innarlerneqanngivissut (qulliit pingasut) aammalu nimeriamut assingusut (alliit pingasut).

: Eqalussuup nulia una sorliunersoq paasiniarlugu atuagaatit aalisakkanut tunngasut misissorluarneqaqaat.

: Amikut ilaat kilisaatit nigartaata qulaatungaannut naatittarput. Taamaattumik qalut qaqinneqareerneranni aatsaat nassaarineqarsinnaasarput. Amikoq una tassaavoq Strauroteuthis syrtensis.

: Amikoq siuliani assilisaq. Amikut amerlanerpaartaat imaanut ikineqaraangamik qanoq iluseqarnersut erseqqarinnerulertarpoq.

: Amikoq alla qalut qulaatungaanni nassaaq. Una tassaavoq Histioteuthis bonnellii.

: Siuliani assilisap assinga. Toornerit taliiniittut qaammaqqutaapput.

: Alanngialasuaqqat assigiinngitsut amikullu Gonatus fabricii.