Ittoqqortoormiut Kangertittivaani, Tunumiittumi arnavissat piaqqallu ikinnerulersimapput Saqqummersinneqarfia 11.02.2022

Misissuinerit nutaat takutippaat Tunumi Ittoqqortoormiit Kangerlussuaanni, Kangertittivarmi, arnavissat piaqqallu pisarineqartartut ikiliartortut. Qularutissaanngitsumillu taakkua Ittoqqortoormiit Kangertittivaani amigaataammata. Qilalukkallu qernertat angutivissat timimikkut suanganerunermikkut qimaallutik annannissaminnut periarfissaqartarnerusartut misissuineruttaaq takutippaa.

Eva Garde, Pinngortitaleriffimmi seniorforskeri ima nassuiaavoq: ”Ukiut 13-it kingulliit ingerlanerini arnavissat piaqqallu ikileriaateqarsimapput, qilalukkallu qernertat Ittoqqortoormiini Kangertittivarmi pisarineqarsimasut timaannik misissugassanik tigusinikkut, piniartullu pisaminnik nalunaarsuiffiininngaanniit paasissutissat pissarsiarineqarsimapput. Allanngoriartortoqarpasinneralu qilalukkanik qernertaqassutsimut ernumanartorsiortitserpasippoq. Qilalugaqatigiiaat peqqissumik inissisimagaangamik angutivissat arnavissallu amerlaqatigiittaraluarput, pingajorarterutaallu piaraanerusarlutik. Illoqqortoormiit Kangertittivani pisarineqartartut angutiviaanerusarput inerissimasut, taamaattoqaraangamilu ilorraap tungaanut saatsikkuminaassisarput. Arnavissammi piaqqallu amigaatigineqaraangamik qilalugaqatigiiaat amerliartorunnaartaramik”.

Misissuinermi atorneqarput ukiuni 2007-2019 pisanik tingulaarinnilluni misissuinerit aammalu qilalukkat qernertat nassitsissutilersorlugit nalunaaqutsersuinernit ukiuni 2010-2019-ini ingerlanneqartunit paasisat. Paasissutissallu taakkua ilaneqarsimapput piniartut pisaminnik nalunaarsuutigisimasaannik, paasissutissallu taakkua atorlugit qilalukkat qernertat ukiut uumaffiisa amerlassusii, alliartortarneri, piaqqiortarneri, aammalu arnavissat piaqqallu pisarineqartartut amerlassusii misissuiffiginerinik ilaneqarsimapput. Paasissutissat taakkunaneersut aallaavigalugit ukiuni sivikinnerusuni uumasimasut ikiliartortut, qilalukkallu qernertat ukiuni amerlanerni piusimasut amerlanerussuteqalersimasutut isikkoqartippaat. Arnavissat angutivissallu anginerusut pisarineqarnerusarput, angutivissallu tuugaallit pisarineqartartut amerleriarsimallutik, paasissutissallu paasinarsisippaat ukiuni kingullerni uumasut angisuut amerlanerit pisarineqartarsimasut. Arnavissamik pisaqarnissamut periarfissaq malunnaatilimmik appariarsimavoq, taamatuttaaq arnavissat ilumittut pisarineqarnissaannut periarfissaq appariaateqalaarsimalluni.

Qilalukkat qernertat nalullutik sukkassusiinik assersuuteqartitsinerit (satellitsimut attaveqaatilinnik nalunaarsuutitalinneersut paasissutissat malillugit) sarpiisa silissusiisa misissuiffigineqarnerisa ersersippaat, arferit anginerit mikinerninngarnik sukkanerusumik nalussinnaasartut. Piaqqat arnavissallu ikileriarnerinut patsisaasinnaavoq, qilalukkat qernertat arriinnerit aquuteralammik pisariuminarnerit pisarineqarnerusarsimasinnaanissaat, tassalu arferit mikinerit soorlu arnavissat piaqqallu, taakkununngalu ilaapput arnavissat ilumittut arnavissallu piarallit. Qilalugaqatigiiaani arnavissat ikiliartorpata, angutivissallu angisuut arlaqarneruppata, piaqqat sulilu piaqqiorsinnaanngitsut amigaataappata taamaattoqarnera ajoqutaalertarpoq – ajornerpaajugaangamilu – qilalugaqatigiinnut ikittunut aaqqiissutaasinnaajunnaartitsisumik kinguneqartitsisarluni.

Ilisimatuussutsikkut allaaserisaq uani atuarneqarsinnaavoq (tuluttut):
E. Garde, O.M. Tervo, M-H.S. Sinding, N.H. Nielsen, C. Cornett, and M.P. Heide-Jørgensen. 2022. Biological parameters in a declining population of narwhals (Monodon monoceros) in Scoresby Sound, Southeast Greenland. https://doi.org/10.1139/as-2021-0009