*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Kalaallit Nunaanni Tunup kujasissortaani nannut immikkooruteqarluinnarput Saqqummersinneqarfia 16.06.2022

Kalaallit Nunaanni Tunup kujasissortaani nannut namminerisamik nanoqatigiiusut,  taamaalillutillu Tunup sinnerani nannunit immikkooruteqarluinnarlutik uumasuusut paasineqarpoq

Ilisimatuussutsikkut allaaserisanik saqqummiisarfimmi ataqqisaaqisumi tusaamaneqaqisumilu ”Science”-imi ilisimatuussutsikkut saqqummiussami 17. juni ukioq mannameersumi atuarneqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni Tunup kujataani, Tasiilamit kujammullu, nannut immikkooruteqarluinnartumik nanoqatigiiunerat paasineqartoq.

Uumassusillit sananeqaataasigut nalilersorneqartarnerat, kingornuttagaasigut misissuiffiginerisigut aammalu nannut qaammataasanut nassitsissutilersorlugit malinnaaviginerinit paasissutissat pissarsiarineqartut takutippaat, Tunumi kujataani nannut uummavimminni avatangiisinut naleqqussarsimanerat piujuaannarnissaannik qulakkeerinnissimammat. Perlernissamimmi annakkumallutik iluliarsuarnit sermersuullu nakkaasuisa amiakkuinit avalattarlutik piniartalersimammata.

Tunup sineriaani imartaanilu

Misissuineq una sioqqullugu ilisimaneqarpoq nunarsuaq tamakkerlugu nanoqatigiiaat 19-iusut aammalu Tunumi nannut siaruarfigisimasaat nunarsuarmi ilisimaneqartuni annertunerpaajusoq. Mannalu aamma tikillugu Tunumi nannut nanoqatigiiaat ataasiusutut isigineqartarlutik.

Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut siunnersorluarnerujumallutit Pinngortitaleriffimmi nanulerisartut imminnut suliassipput Tunumi nanoqatigiiaat taama sineriassuarmi isorartutigisumi qasserpiaanerat paasiniassallugu.

Pingaartumik Tasiilap kujataaniittartut nannut ilisimasaqarfigineqarnerat misissuinissap aallartinnissaa angullugu annikitsuaraasimavoq, Tunummi kujataa inoqarfiunngilaq pinngortitarlu sumiiffimmi pineqartumi peqqarniitsupilussuusarsinnaalluni sila naatsorsuutigineqarsinnaanngitsumik kaaviiaartuarmat.

Paasissutissat
Tunup kujataani nannunik misissuinerit aallartinneqarput 2014-imi, aallartissutitut nannunniartartut ilisimasaminnik saqqummiussuititaallutik apersorneqartarlutik, paasissutissallu ilisimatusartartut misissuinissaminnut atatillugu pilersaarusiornerini atorneqarlutik, soorlu sumi nanoqakkajunnerua. Paasissutissarpassuit tunniussuutiinnarnagit aamma piniartut nannunit misissugassannik ukiut arlerlugit katerseqataapput, taamaalilluni kingornuttagaannut tunngasut misissorneqarsinnaalerlutik.

Nannunniartartunik apersuinerit

Tunumi nannunniartartut ilisimasaannik katersiniarlutik Pinngortitaleriffimmiit 2014-2015-imilu apersuiartortoqartarpoq.

Ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut suleqatitik USA-meersut Norgemeersullu peqatigalugit ukiuni 2015-imiit 2022-p tungaanut Tunup ilarujussua – sineriaa annertoorujussuaq  kangerluppassuilu timmisartumik qulangiuaarsimavaat. Tassa avannaaniit Kap Morris Jessup-imit kujammut Prins Christiansund angullugu, nannut siumukkat nalunaaqutsersorneqartarsimapput misissugassanillu tigusiffigineqartarlutik. Paasissutissat pissarsiarineqartut nutaat Tunumi nannunik misissuisarnernut assingusinnaasut ukiut 35-t ingerlanerini suliarineqartarsimasunut tunngassutilinnut tapiliunneqarput. Tamakku saniatigut piniartut misissugassanik katersugaat kingornuttagaasa paasiniaaffigineqarnerisa misissuiffigineqarneranni ilanngunneqarput.

Paasissutissarpassuit tamakku inerneraat maanna qularnaatsumik paasineqarmat Tunumi nanoqatigiiaat assigiinngitsut marluummata, aappaa aatsaat qularnaallillugu paasineqartoq, tassa Tunup kujataani uumasuusut nannut avannaaniittunit allaanerunerat. Tunup nanui kujataamiut allorniusaq avannamukartoq 60 aamma 64 grader (tassa imaalluni, allorniusat taaneqartut Island-imi Reykjavik-ip kujataanniipput) akornanni uumasuupput.

Tunup kujataani misissuinerit upernaani pingasuni (2015-2017) ingerlanneqarput, nannut 126-t ilisimajunnaarsinneqarlutik nalunaaqutserneqarlutillu. Qulimiguulimmit nannut 32-t misissugassarsiffigineqarput. Tamakku saniatigut nannut 146-t takuneqarput, nalunaaqutserneqaratillu. Ilisimatusartartut Tasiilap Prins Christiansund-illu akornanni nannunik arnavissanik 27-nik satellitsinut nassitsissutitalinnik qungasequsiipput.

 

Paasissutissat
Tunup kujataani misissuinerit upernaani pingasuni (2015-2017) ingerlanneqarput, nannut 126-t ilisimajunnaarsinneqarlutik nalunaaqutserneqarlutillu. Qulimiguulimmit nannut 32-t misissugassarsiffigineqarput. Tamakku saniatigut nannut 146-t takuneqarput, nalunaaqutserneqaratillu. Ilisimatusartartut Tasiilap Prins Christiansund-illu akornanni nannunik arnavissanik 27-nik satellitsinut nassitsissutitalinnik qungasequsiipput.

Tunup kujataani nannut inersimasut pingasut, 2015-imi apriilimi sivikitsuinnarmik sikoqqanera atorluapallakkaat. Assiliisoq: Kristin Laidre.

 

Kingornuttakkamikkut allaanerusut

Tunup kujataaniittartut nannut nanoqatigiiaanit nunarsuarmiittunit tamanit kingornuttakkamikkut immikkooruteqarnerpaajusut aamma paasineqarpoq. Tunumi nannut “kujataamiut saniliminnut avannaamiunut” sanilliullugit allaassuteqangaarmata, nunarsuup ilaani allaniittunut nanoqatigiiaanut kingornuttakkamikkut qaninnerussuteqarnerunerat aamma ilanngullugu paasineqarsivoq. Nannut Tunup kujataamiui najugarisartakkaminni avatangiisinut naleqqussarsimarpasinnerat aamma maluginiarneqarsimavoq, tassa ukiup qaammatialunnguaannaani sikumi piniarsinnaasaramik.

Nanoqatigiiaat allat sumiiffinni annertoorujussuarni angalaartaqalutik nalinginnaasumik piniarniartartut, Tunup kujataata nanui “angerlarsimaannarlutillusooq” piniartarput. Sikuni saatsersuni ilaallutik kangerlunni itisuuni angalasarput imaluunniit kangerlummiit tullianut kangerlummut ingerlanialeraangamik, qaqqanik qarsutsisinnaasarnertik aamma immikkuullareqqutigisimavaat. Aamma nannut kujataamiortaasa nalunaaqutserneqarsimasut affaasa missaat “sikorsuarnit pisarineqartoorlutik” 200 km angullugit Tunup imartaata sarfaanit ingerlanneqarsimasinnaasartut qaammataasanut nassitsissutikkoortumik malinnaaffigineqartarsimapput. Ilaali “pissillutik” sarfarsuaq siuliani taaneqartoq assorsinnaasarpaat avannarparterlutik, kangerlunnut “angerlarsimaffigisaminnut” utersinnaasarsimapput nunakkoortarlutik sermersuakkoortarniarlutillu.

Namminersorlutik Oqartussat aqutsivigineqarnissaannik aalajangiisuussapput

Kalaallit Nunaanni Tunup kujataaniittartut nannut immikkuullarivissutut taaneqartut qanoq aqutsivigineqarnissaat Namminersorlutik Oqartussanit aalajangigassaavoq.

Tunumut tunngatillugu ukiumut nannuttassiisoqartarpoq, taakkulu piniartunut nannuttassiissummik akuersissummik pissarsisimasunut pisassanngortinneqartarput. Ukiormannamut nannut 69-it pisassiissutigineqarsimapput. Pisassiissutit sumiiffinni pingasuni nannunniutigineqartarput: Ittoqqortoormiini, Tasiilap eqqaanullu aammalu Tunup kujataanut. Nannut kujataamiut ilaatigut sarfaassaallutik nunap isua uiarsinnaasarpaat, taamaalillutik kitaata kujataanut apissillutik.

Misissuinerit Pinngortitaleriffimmeersunit siuttuuffigineqarsimapput, ilisimatusartartunik ukunanngaanneersunik suleqateqarlutik:
University of Washington (Seattle), University of California (Santa Cruz), Århus Universitet Department of Ecoscience, Norsk Polar Institut (Tromsø), Universitetet i Oslo, the US National Snow and Ice Data Center (Boulder), aamma Wildlife Genetics International (Nelson, Canada).

Misissuinernillu aningaasalersuisut makkuupput:
Miljøstyrelsen (Det danske Miljøministerium: DANCEA og Miljøstøtte til Arktis), Pinngortitaleriffik/Grønlands Naturinstitut, den grønlandske regering via Den strategiske miljøplan for Nordøstgrønland. Bureau of Mineral and Petroleum (Nuuk), aammalu de amerikanske Leo Model Foundation, Vetlesen Foundation, National Aeronautics and Space Administration, US National Science Foundation.

 

Paasissutissat
Nannunit misissugassatut tigusat 388-it ukiuni 1983-imiit 2017-ip tungaanut katersat ilanngunneqarput. Taakku piniartunit ilisimatusartartunillu katersorneqarsimapput.

 

 

 

 

Qulimiguulimmut orsussamaatit Tunup kujataani ukioq ataaseq affarlu tikillugit orserfissani inissinneqareertarput. Orsussamaatit nassaareqqinniarlugit ilisimatusartartut GPS aputinnillu sisoortunik malussarniut atorlugit nassaaraat. Orsussamaat appussaasimagaarami aput meterinik arlalinnik ititigisumeersoq nivaqqaarllugu anguneqarpoq – uani  assilineqartoq marts-ip naalerneramni 2015. Assiliisoq: Peter Hegelund.

 

PAASISSUTISSAT

Misissuinerit Pinngortitaleriffimmeersunit siuttuuffigineqarsimapput, ilisimatusartartunik ukunanngaanneersunik suleqateqarlutik:
University of Washington (Seattle), University of California (Santa Cruz), Århus Universitet Department of Ecoscience, Norsk Polar Institut (Tromsø), Universitetet i Oslo, the US National Snow and Ice Data Center (Boulder), aamma Wildlife Genetics International (Nelson, Canada).

Misissuinernillu aningaasalersuisut makkuupput:
Miljøstyrelsen (Det danske Miljøministerium:DANCEA og Miljøstøtte til Arktis), Pingortialeriffik/Grønlands Naturinstitut, den grønlandske regering via Den strategiske miljøplan for Nordøstgrønland. Bureau of Mineral and Petroleum (Nuuk), aammalu de amerikanske Leo Model Foundation, Vetlesen Foundation, National Aeronautics and Space Administration, US National Science Foundation.

 

Carsten Egevangip assilisaa Kristin Laidrellu allaaserisaa Science-p, juunip 17-iani 2022-mi saqqummertup saqqaani.Sukumiinerusumik paasisaqarniaraanni attavigisassat:

Kristin Laidre (klaidre@uw.edu) aamma Fernando Ugarte (feug@natur.gl), imal. mobilnormu: +299 52 24 01

Allaaserisaq uani atuarneqarsinnaavoq: Glacial ice supports a distinct and undocumented polar bear subpopulation persisting in late 21st-century sea-ice conditions

Missuinernut linki: https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fmars.2018.00135/full