*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Ilisimatuussutsikkut misissuinerit qulakkeerneqarput Saqqummersinneqarfia 10.05.2022

Ilisimatuussutsikkut umiarsuaq Tarajoq arfininngormat atertaartinneqarmat Pinngortitaleriffiup pisortaata Klaus Nygaard-ip oqalugiaataa atuaruk.

 

Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat ataqqinartusi, qaaqqusaasullu tamassi. Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen qujanaq oqalugiaammut kusanaqisumut. Ullumikkummi ulloq – Pinngortitaleriffimmuinnaanngitsoq aammali Nunatsinnut tamarmut pingaaruteqartorujussuuvoq. Ilisimatuussutsikkummi umiarsuartaaq atertaalersoq imaanut singinneqarnikuuvoq, inuiaqatigiit siunissami toqqissinartumik atugarissaarnissaat siunertaralugu.

Avataani aalisarnermi piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aalisakkanik atorluaasarneq ukiuni qulikkaani arlalinni Kalaallit Inuiaqatigiit aningaasaqarnerinut qitiulluinnarsimavoq, ukiunilu kingullerni atsaat taamak iluanaaruteqartitsisimatigaluni. Iluanaaruteqartuaannarnissarlumi attatiinnartikkusukkaanni pisuussutit qanoq innerat pillugu ilisimatuussutsikkut uppernarsaatissanik katersiuarnissaq pisariaqarluinnartussaavoq.

Namminersornerulerlutik Oqartussat 1989-imi Grønlands Fiskeriundersøgelser dansket naalagaaffianniit akisussaaffigilermassuk aatsaat avataani aalisakkanik misissuisarnerit pimoorussamik aallartinneqarput, aallaqqaammut KGH-ip kilisaataatai atorneqarput kingornalu ”Paamiut” misissuutitut atorneqalerluni. Politikkikkut siunertaqarluartumik aalajangiinernik tamakkua aallaaveqarput. Kingorna Namminersorlutik Oqartussat ”Sanna” sinerissap qanittuani misissuutaasussaq aningaasaliiffigisimavaat, umiarsuarmillu uuminnga, avataani ilisimatussutsikkut ingerlatitsinerit, aalisakkanillu missuinerit tamakkiinerusumik ingerlanneqarsinnaanngornerisigut piffissaq nutaaq avalaffigiinnaleqaarput.

Umiarsuarmik nutaamik sanatitsisoqalinnginnerani attartortoqartassanersoq umiarsuarmilluunniit atornikumik pisisoqassanersoq assut eqqarsaatersuutigineqarsimagaluarpoq, umiarsuarmilli nutaamik sanatitsisoqarnissaanik aalajangiisoqarneratigut, Kalaallit Nunatta annertunerpaamik kiffaanngissuseqarnissaanik, suliassatigullu pitsaanerpaamik kinguneqartussaasumik aalajangiisoqarsimavoq. Umiarsuup piunissaa tamaat isiginiassagutsigu aningaasaliilluarnerusoraarput tamanna. Umiarsuartaarnikkut imarsiornermik ilinniartut sungiusarfissaat aamma qulakkeerneqarmat, inuiaqatigiit imminnut napatissinnaanissaannik anguniagaqarnissaq taamaaliornikkut erseqqissaqqinneqarpoq.

Umiarsuaq Norgemiut suliffeqarfiannik Skibsteknik-imit titartagaavoq, nunatsinni kilisaaterpassuit aamma taakkunannga titartarneqarsimanerattulli, Spaniami Balenciagami, San Sebastian-ip eqqaaniittumi sananeqarsimalluni. OSK-Shiptech, KTN-consult, umiarsuup inuttai, Pinngortitaleriffimmilu sulisut suleqatigiilluarnerisigut, umiarsuup tulluarluinnartunik atortulersorneqarnissaa ineriartortinneqarsimavoq.

Atortulersorneqarnera immikkooruteqaqaaq, soorlu umiarsuup naqqani atortorissaarutinut ikkussuiffissaligaavoq, sarpii atortulersugaaqqinneqarnikuupput, Napparut kivittaataasoq A-tut isikkulik, multibeam, immap uuttortarnissaanut atortut, tappiorannartunut immamillu misissuiffissat laboratoriat, kilisalluni naqqasiutit immallu ikerani kilisanneq il.il. tassa ilisimatusarnermi suliassaasinnaasut tamarluinnarmik umiarsuarmiit ingerlanneqarsinnaapput. Sikusiutaallunilu motorigissaarami issittumi angallanissamut piumasaqaatinik naammassinnittuuvoq, putsumik aniatitsinissaanut piumasaqaatit sakkortuut malinneqarput. Umiarsuaq semi-dieselelektrisk’imik  ingerlanneqarsinnaavoq kiisalu nipaqarani ingerlasinnaallunilu imaani uninngasinnaagami immap naqqa assiliortorsinnaavaa.

Umiarsuarliorfik Balenciaga umiarsuarmik pitsassuarmik tulluusimaarutissaminillu tunniussaqarpoq. Suliffissatut ilisimatusarfissatullu maannamiit pilerinarluinnartutut sillimaniarnikkullu pitsaalluinnartutut sanaajugami. Corona peqqutaalluni kinguartoortoqartaraluarluni suliap inernera kusanarluinnartuuvoq. Suliarlu taamak kusanartigisumik inerneqarsinnaasimavoq attuumassuteqartut tamarmik pitsaasumik aaqqiissuteqarniartumillu periuseqarsimanerisigut.

Umiarsualiorfimmut, siunnersortinut, inuttaasunut, suleqataasunullu qamannga iluunngarlunga qujarujussuarusuppunga, akunnerni tusindtilikkaani sulilluartoqarsimammat, allaat massakkut maani atsiilluta nikorfasinnaanngortilluta.

Suliap aallartinneraniit upperinnillutik Naalakkersuisuusimasunut qujanarujussuaq, umiarsuup aningaasaliiffigineqarnissaa politikkikkut aqqutissiuussimagassiuk. Naggataatigullu minnerunngitsumik aningaasaateqarfimmut Aage V Jensens Fondemut qujanarujussuaq taakkua tapiinerisigut atortussatut kissaatigineqartut sipaarutiginngivillugit ikkussuunneqarsinnaanngortinneqarsimammata, taamaasillunilu umiarsuaq tamakkiisumik atorluarneqarsinnaanngorsimalluni.

Taamatut oqaaseqarlunga umiarsuup atsiisussaanut Kathrine Lund Olsen-imut oqaaseqarnissaq tunniuppara.

NAALAKKERSUISUT SINNERLUGIT NAALAKKERSUISUP NAAJA NATHANIELSEN’ip OQALUGIAATAA AAJUNA:

Nunarput ilisimatuussutsikkut misissuutissamik ullumi pisuunnguallappoq.

Inuiaqatigiit ilisimatuussutsikkut misissuutissamut 220 mio. koruuninik aningaasaliissuteqarput, Aage V. Jensenillu Aningaasaateqarfii tukkoqalutit umiarsuup atortorissaarutissaanut 15 mio. koruuninik tunissuteqarlutik. Taakkununngalu qujarujussuarusuppugut.

Umiarsuarmut aningaasaliissutaasut inuiaqatigiinnut arlalitsigut, ukiorpassuarnilu tulliuttuni iluanaarutaalersussaapput. Tarajoq Issittup imartaani silallu pissusianik ilisimatusarnermi toqqammaviusussaavoq, taamaalillunilu, Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, aammali nunarsuup sinnerani ilisimaligassanut iluaqutaasussaalluni.

Naalakkersuisut piujuartitsiniartumik inerisaanissaq pingaartitaraat. Imartatsinni pisuussutit uumassusillit inuuniarnitsinnut aningaasaqarniarnitsinnullu toqqammaviugamik pingaaruteqartuaannarsimasut. Ilisimatuussutsikkut misissuut atorlugu inuussutissarsiornikkut isumalluutigisatsinnut tunngasunik ilisimasassanik katersuinerit ingerlatiinnarsinnaalerpagut. Ilisimasat silatusaartumik aalajangiinissanut toqqammaviusarput. Imaanilu pisuussutigut silatusaarluta atortussaavagut, kinguaariit maanna inuusut tullinnguuttussallu iluaqutigisinnaaniassammatigit.

Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngissitaarnerinut periusissiaq siulleq Naalakkersuisuniit akuerineqareerpoq. Ilisimatusarnermut, alapernaarsuinermut atuisullu ilisimasaqarnerannut tunngasorpiaat periusissiami pingaartinneqarput. Periusissiallu taassuma iluatsinnissaanut Tarajoq pingaaruteqarluinnarpoq.

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuarmi anguniagaasa piviusunngortinneqarnissaannut Tarajoq piviusunngortitseqataasussaavoq. Ingammik nunarsuarmi anguniakkat nr. 14-issaat, tassa immami pisuussutit inuussutissarsiutitut isumalluutigineqartut piujuartinnissaat piujuartitsiniartumillu atorneqartuarnissaannut tunngatillugu.

Umiarsuup atortorissaarutaasa nutaat, ilisimatusarnikkut uppernarsaatissat pigilernissaannut iluaqutaasussaapput, aalisarnerullu tungaatigut MSC-mik ilisarnaateqarnissamut akuersissutit pingaaruteqaqisut pigilernissaannut, ilisimalikkat tamakkua iluaqutaasussaapput. MSC-mik ilisarnaateqarnikkut pisisartut nunani tamalaaniittut paasisarpaat aalisakkat raajallu piujuartitsiniartumik pisarineqarsimasut. Nunanilu tamalaani aalisagartassanik isumaqatiginninniarnitsinni uppernarsaatinik takutitassaqartarnissarput pingaartorujussuusarpoq.

Naggataatigut minnerunngitsumillu nuannaarutigeqaarput umiarsuaq aaqqissugaammat imarsiortunngorniat ilinniarnerminni sulinermillu misiliinerminni umiarsuarmiittarsinnaanngortillugit. Nunatsinnimi inuusuttortagut pisuussutaapput pingaaruteqarnerpaajusuaannartut. Nunarpullu imaani inuussutissarsiutitaqanngitsumik ingerlasoq takorloorneqarsinnaanngilarluunniit. Taamaammallumi siunissami imaani inuussutissarsiortoqarsinnaasuarnissaa qulakkeerniarlugu ilinniartitsisussaavugut.

Umiarsuup,  ilisimatuussutsikkut misissuut “Paamiut” taarsilerpaa, Paamiut ukiut 50-it sinnerlugit matuma siornatigulli atertaartinneqarsimavoq. Umiarsuartaap inuiaqatigiinni kinguaariit arlallit sullikkumaarai neriuutigaarput.

Pilluaritsi!

ATERTAARTITSISUP PINNGORTITALERIFFIMMI ALLAFFISSORNERMUT PISORTAP KATHRINE LUND OLSEN-ip OQALUGIAATAA AAJUNA:

Nuannaarutigeqaara tulluusimaarutigeqalugulu atsiinissamut toqqarneqarsimagama.

Tarajoq qanga imaanut taaguutaasimavoq. Canadami Alaskamilu Tarajoq suli imaanut taaguutaavoq, nunatsinni imaq atorneqalersimavoq taratsullu nerisassiornermut akuutissanut atorneqarnerulersimallutik.  Kalaallit oqariaasitoqaasa ilagaat: okalûsai tarajuligssugput, tassa kimittuumik oqaluttoqartillugu atorneqartarsimalluni. Naggueqatigiit inuit nunarsuaq pingasunut immikkoortittarsimavaat ukununnga: Nuna, tarajoq aammalu sila

Tarajoq inuttat ilisimatusartullu isumannaatsumik immakkut ingerlattarigit, atit tulluusimaarutigigiuk. Kissaappatsigit Qatsungasumi mallersumilu angalalluarnissannik.

Atserpakkit TARAJOQ.

Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen, Naalakkersuisut sinnerlugit ammaalluni oqalugiartuuvoq, attaveqatigiinnermut pisortaq Else Løvstrøm kalaallisuunngortitsisuulluni. Assiliisoq Leiff Josefsen

Pinngortitaleriffiup pisortaa Klaus Nygaard oqalugiartoq, oqalugiaataa qulaani atuarneqarsinnaavoq. Assiliisoq Leiff Josefsen

Atsiisussap allaffimmi pisortap Kathrine Lund Olsen-ip oqalugiaataa, attaveqatigiinnermut pisortap Else Løvstrøm-ip qallunaatuunngortikkaa. Talerpiatungaaniippoq pisortaq Klaus Nygaard. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Allaffeqarfimmi pisortaq Kathrine Lund Olsen atsiilersoq. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Champagne’a atsiissutaasoq sequmiivilluni sequmippoq. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen, pisortaq Klaus Nygaard, allaffeqarfimmi pisortaq Kathrine Lund Olsen kiisalu attaveqatigiinnermut pisortaq Else Løvstrøm. Assiliisoq Leiff Josefsen

Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen, Pisortaq Klaus Nygaard, allaffimmi pisortaq Kathrine Lund Olsen, attaveqatigiinnermullu pisortaq Else Løvstrøm. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Tarajoq-mi inuttaasut tamarmiullutik assilineqarnerat. Assiliisoq Else Løvstrøm

Helle Siegstad, Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq kiisalu pisortaq Klaus Nygaard. Tarajoq aallartisarneqarneraniit piareernissaanut suliaqarluarsimasut. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Pinngortitaleriffiup pisortaata Klaus Nygaard-ip Naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen aalisakkat immikkoortitseriviannut takornariartikkaa. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Tarajoq atserneqarmat nunatta erfalasua amuneqarsimavoq. Assiliisoq Daniel Estevez-Barcia

Arktisk Kommando’p ilisarnaataanik Michael Hjorth tunniussisuuvoq

Royal Greenland sinnerlugu Jens Lyberth qinngutinik tunisivoq, Assiliisoq Else Løvstrøm

KTN-imiit Tarajoq aalisakkamik igalaaminermik sanaamik tunineqarpoq. Assiliisoq Else Løvstrøm

Kristian Holten Møller suliffeqarfimmik OSK-iminngaaneersoq umiarsuup assiliassaanik tunisisoq. Assiliisoq: Daniel Estevez-Barcia

Umiarsuup atianik siunnersuuteqartoq Aqqaluk Lynge nulialu Erna. Assiliisoq Else Løvstrøm

Tarajoq Nuup Kangerluani angalaartoq. Assiliisoq Dorit Olsen

Sapaatiummat immikkut qaaqqusanut umiarsuartitsisoqarpoq immikkut qaaqqusanik. Assiliisoq Dorit Olsen

Tarajoq tulluunnerpaamik avatangiiseqarluni assinga. Assiliisoq Dorit Olsen