*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Qalerallit suffisarsianni Saqqummersinneqarfia 04.11.2022

Assiliisuullunilu allattoq: Julius Nielsen

Kalaallit Nunaata kitaa Davidsstræde qalerallit suffisarfigisarnerpaaffigisarpaat, tamannalu tunisassiassanik aamma qaleralinniarfiunerpaajusarpoq. Pinngortitaleriffiullu Kalaallit Nunaata imartaani misissuinera ukiaq manna kingulleq ingelanneqarpoq. Nunatta Kitaata kitaani qaleraleqassutsip nakkutiginissaa angalanermik pingaarnerpaatut siunertaavoq. Qalerallit pisarineqartut tamarmik suiaassusiat, angissusiallu nalunaarsorneqarput, sissiilu katersorneqarlutik, qanoq utoqqaatiginerat misissorneqarsinnaaniassammat, aammattaaq qalerallit misissugassanik tigusiffigineqarput. Qalerallit tigusiffigineqarnerisigut paasineqarsinnaasarami qalerallit nunatta eqqaaniittut atlantikullu avannaaniittut sananeqaatimikkut allaanerussuteqarnersut. Oktobarimi angalanermi qalerallit angutivissat amerlalluinnarnerupput. Tassami arnaviartaat aatsaat kingusinnerusukkut tamaanga annguttaramik, suffiffissaq decembarimiit martsip tungaanut aallartikkaangat. Taamaakkaluartoq arlavissat angisuut suffinissaminnut piareereersimasut ataasiakkaat pisaraagut 16-18 kilonik angissuseqartut. Aalisakkat taakkua qanoq utoqqaatiginersut suli oqaatigisinnaanngilarput, qalerallilli utoqqaanerit pisarineqartartut ukiut 50it qaangerlugit uumareersimasartut ilisimaneqareerpoq.

Qalerallit saniasigut aamma aalisakkat itisoormiut allat, amikut aammalu saattuat qaqutigorsuaq naammattoorneqarsinnaasartut, Kalaallit Nunaata avataanni pisarineqartarput. Tamakkua ilagaat saattuaq kapinartulik, qallunaatut saattuaq ilaqusitut taaneqartartoq, (Neolithodes grimaldii), taanna sanimut 1 meteri angullugu angissuseqalersinnaasarpoq, 1500 meterinillu itissusilimmi pisaraarput. Tamaaniinnaq-una saattuaq taanna naammattoorneqarsinnaasartoq, Kalaallilli Nunaata imartaani allani naammattoorneq ajorlutigu. Qallutaatut aalisagaq narasingasoq itisoormioq immani itisuuni immikkooruteqarluartut ilagaat, angalanitsinni taamaattut assigiinngitsut sisamarujussuit takuagut. Taakkua sisamat Zoologisk Museum-imut Københavnimiittumut nassiunneqartussaapput, tassami Kalaallit Nunaanni aalisakkat nalinginnaanerusut qaqutigoortullu sprit-imut ikillugit katersugaagamik.

Qaleraleqarluarnera tamaanilu tunisassiassanik qaleralinniartoqartarnera pissutaalluni Kalaallit Nunaanni arferit akunnattumik angissusillit tamaaniiikulasuupput; tassami anarnat tamaaniikkamik.  Anarnammi paasisimarpasippaat tamaani qaleralinniartoqaraangat aalisakkanik qaluniit nakkaasunik ajornanngitsuaqqamik nerisaqarsinnaasarlutik. Nalinginnaaqaarlu anarnat umiarsuarmik malinnittarnerat qalullu amuarneqaraangata umiarsuarmut qanillattorluinnartarnerat. Uanilu angalanermi videoliut GoPro atuinnarlugu anarnat pissusilersuutaat immap iluani videoliaralugit pissarsiarisinnaasimavagut, taamaalillutalu qaqutigut takuneqarsinnaasut takuneqarsinnaanngortillugit, naak ilisimalluarneqaraluartoq qanoq pissusilersortarnersut tamaanilu nalinginnaalluinnaraluartoq assit pissarsiagut alutornaqaat. Anarnat saniasigut aamma uumasut ilisimaneqarluartut ukiaanerani Davidsstræde aqqusaarlugu ukiiffissaminnut ingerlaartut naammattoortarpagut. Angalanitsinni ulluni 14ini qupaloraarsuit, kussaat aammalu narsarmiutat umiarsuarmut mittarput. Timmissat eqqissisimaalaanngikkunik kilisaammi aalisakkat sinnikuinik nerisarput. Immap timmiai aamma soorlu malamuk, qaqullannaq, appat, qilanngallu aamma umiarsuarmi takusassaasimapput ilaasa umiarsuarmut aporsimasarnerat peqqutaalluni. Ukiullu taamaasinerani timmissat umiarsuarmut aportarnerat nalinginnaasorujussuuvoq. Aporsimasut suli uumagaangata eqqissisimaarteriarlugit tingisinneqaqqittarput.

Qaleralik arnaviaq 1 meterimik annerulaartoq.

Anarnaq, kilisaammut pulajartortumut qaninngoortoq.

Sabinea hystrix raajaavoq nunatta kitaata kitaani pisarineqakkajuttoq. Assiliiviup qaammaallaa pissutaalluni isai qaamarpasipput.

Aalisagaq itisoormioq qullilik, ’aalisaateqarpoq’ nuumini ikittartumik. Taassuminnga neriniakkani qarmartaramigit.

Kalaallit Nunaata imartaani aalisakkat naqqarmiut pingasut tassaapput, qulleq: nataarnaq, saamerleq: oquutaq aammalu talerpiatungaaniittoq qaleralik.

Qaleralik misissugassanik tigusiffigineqarnissaminut piareersimatinneqartoq.

Timmiaaqqat ukiaanerani ingerlaaleruttortut umiarsuarmit mittarneri nalinginnaaqaaq. Qullermiippoq: qupaloraarsuk, saamerliulluni kussak aammalu talerperliulluni: narsarmiutaq.

Amikoq arfineq-pingasunik talilik amikoqatigiinnit Bathypolypys -ineersoq.

Korali immami 1000 meterinik ititigisumeersoq.

Imminnguaq/Tupissut avannarpasissumeersoq angisooq.

 

Anarnaq, umiarsuup eqqannguani nalorujoortoq.

Qalerallit sissii niaqutaniipput aalisakkallu nappaarissuunissaannut aamma iluaqutaasuullutik. Aalisakkat qanoq utoqqaassuseqarnersut sissiisigut takuneqarsinnaasarpoq, ukiut tamaasa nutaami ipaasaqalertaramik, taakkualu kisinnerisigut ukiuni qassini uumasimanersut paasineqarsinnaasarpoq. Sissii sumiinnersut takutinniarlugit assimi talerperlermi qernertumik ammalortuliorfigineqarnikuupput.

Suluppaagaq itisoormioq Nunatta Kitaata kitaani qaleralinnik misissuinermi aamma naammattoorneqartaqaat.

Malissuit ukiup taamaalinerani angillutillu sakkortusaqisut ingerlaarfiginerani qasuersaalaarnissaq qujanartarunaqaaq.

Anarnap kilisaat qanimut malerusaarpaa, aalisakkallu qassutiniit anillattut nerisarisarlugit.

Pisat immikkoortiterneqarneri – aamakkua tupissuteeqqat, taakkualu assigiinngiiaarsinnaapput.

Saattuaq saattuaqatigiinnit Paralomis -meersut nissutit siaaraangamikkit taamaallaat 5 cm-inik silissuseqartartut.

Amikut talii qanimut assilineqarnerat.

Anarnat kilisaat qanillattoraat.

Talerperlermi: Saattuaq kapinartulik, saamerleq: minneq (nalinginnaanerusorlu) peqquseruseq.

Anarnap immap iluani videoliarineqarnissaanik ingerlatsisut nuannaarsuataarput, assilerusutat iluatsimmata.

Assit qaqutigoortut, anarnat immip iluani umiatsiamiit 50-100 meterinik ungasitsigisut, qalut amuneqarnerisa nalaanni assilisat.

Qaleraliaqqat minnerpaat angalanermi pisarineqartut taalaallaat 8 cm-inik angissuseqarput.

Amikoq arfineq-pingasunik talilik Bathypolypus bairdii qaamini ’nassuusaqarnermigut’ ilisarineqartartoq.

Qilanngaq, anorersuarnerani umiarsuaq ingiorujooraa. Qasuersaareerami timmilluni ingerlaqqippoq.

Qaqullunnaq, umiarsuarmik atorsimasimasoq, akunnerni arlalinni qasuersaareerami ingerlaqqissinnaasimavoq.

Kitaata Kitaani qaleralinnik misissuinermi angalaqataasut tamarmik assilineqarnerat.