Kalaaleq ph.d.-lik nutaaq: Sumiiffimmi aalisakkanik imaanilu uumasunik ilisimasat issittumi ilisimatusarnermi nutaaliaasumi tunngaviliisuusut Saqqummersinneqarfia 20.04.2023
Aalisartut piniartullu Ilulissat eqqaanni kangerlunni ukiut untritillit arlallit ingerlanerini aalisakkanut imaanilu miluumasunut tunngasunik annertoorujussuarmik ilisimasaqalersimapput. Uumassusileritooq Sascha Schiøtt ilisimasanik katersisimavoq, nutaaliaasumik ilisimatusarnermut tunngaviliilersumik. Tallimanngorpat apriilip 21ani Sascha Schiøtt Nuummi Pinngortitaleriffimmi ph.d.tut inaarutaasumik suliaminik illersuisussaavoq.
Allattoq Peter Bondo Christensen
”Natsit Ilulissat Kangerluata iluatungaaneersut imaannarmi uumasartuniit allaanerupput. Annerullutillu mamai allaanerugamik” Sascha Schiøtt nassuiaavoq..
Ilisimasanik aalisartunik piniartunillu 33inik amerlassusilinnik pissarsiarisimavai, sukimiisumik apersuisarsimanermigut.
”Piniartut ataasiakkaarlugit oqaluuppakka, tamavimmillu apeqqutinik assigiiaartunik apersorneqartarsimapput. Akissutigineqartut misissoqqissaarnerisigut paasivara ’ilisimasaqatigiinnermik ilisimasanik peqartoqartoq’ – tassa ilisimasat ilisimatitsisut ataatsimoorussamik ilisimasaat”, Sascha nassuiaavoq.
Sumiiffimmi tunngaviusumik ilisimasat ilisimatusarnermi toqqammaviulluinnarsimapput, ilisimatusartut satellitsikkut nalunaarsuutinik ikkussuillutillu DNA teknologit atorlugu aalisakkat imaanilu miluumasut sumiiffimmi uumaneqarluartitsisumi ingerlaartarnerat malinaaffigineqarluarsimavoq.
DNA teknologi nutaaliaasoq
”DNA teknologi nutaaliaasoq atorlugu misissorparput uumasut sorliit Ilulissat kangerluanniinnersut, ukiullu nikerarnera ilutigalugu uumasoqatigiiaat ataqatigiinnerat qanoq allanngorartarnersoq.
Tamakkorpassuit paasiniaraanni imaaniit misissugassamik tigusisoqannarsinnaasarpoq ”, Sascha Schiøtt oqaluttuarpoq.
Cellet tamavimmik sumiiffigisimasaminnut DNA-nik qimataqartarput. Pinerluttoqarsimatillugu paasiniaanerni tamanna ilisimaneqareerpoq, DNA aalajangersimaqqiinnaartoq, pinerlussimasup kinaaneranik takussutissiisareerami. Taamatorluinnaqqissaaq ilisimatusartartut immami aalajangersimasumi uumasut sorliit najuussimanersut takusinnaasarpaat.
Kisianniuna DNA teknikkemik sulineq suliarujussuusartoq. Misissuisarfimmi aalajangersimaqqinnaartuni sulisoqartarpoq, suna tamarluinnarmi minguilluinnarlunilu steriliulluinnartumi DNA pissarsiarineqartoq allat DNAvinik mingutsinneqannginniassammat. Sascha Schiøtt qaammatini arlalinni Aarhus Universitet’imi immikkut misissuisarfimmi DNAnik misissueqqissaarsimavoq.
”Paasisagullu piniartut ilisimariigaannut tapersiisuusut ilaatigut takuneqarsinnaavoq”, Sascha Schiøtt oqarpoq.
DNA-mik misissueqqissaarnerit takutippaa eqaluit kangerluup kujataatungaatigoorlutik aasaq naallugu ingerlaartartut, aataat kangerlummi nerersuartaraat, aammalu eqalukkat ammassaallu kangerlummi nerineqartartut pingaarnersarigaat. Ingammillu qalerallit natsillu eqalukkanik nerisaqarusuttaqisut.
”Eqalussuup DNAvanik nassaanngilagut. Tamannalu aamma naapertuulluinnarpoq aalisartut Ilulissat kangerluanni eqalussuarmik takunngisaannarnerannut” Sascha Schiøtt oqarpoq.
Satellitsimut attaveqaalillit nalunaaquttat paasisaqartitseqaat
Sascha Schiøtt Ilulissani misissuinermini tamaani aalisartunik piniartunillu nalilerneqarsinnaanngitsumillusooq assut ikiorluarneqarpoq. Taakkuami ikiortigalugit misissugassanik immameersunik pissarsisarsimavoq taamatuttaaq aalisakkat puisillu aqajaruinik pissarsisarsimalluni. Sumiiffimmi aalisartut ikiortigalugit aamma qassutit puttasut atorlugit ilisimatusartut natsernik pisaqartarsinnaasimapput, taamaalillutillu natserit satellitsikkut nassitsisartunik nalunaaqutsersorsinnaasimallugit.
”Satellitsikkut nalunaarsuutit aqqutigalugit takusinnaavarput natsiit amerlanerit kangerluup iluaniiginnartartuusut ulluuneranilu aqqarlutik nerisassarsiortartut. Aqqartarnerat piniagaannik aqunneqarpasittarpoq, tassa immap ikerani qummut ammullu ingerlaartaramik, tamaaliortarnerallu aamma ullup qaamaneranik aqunneqartarpoq” Sascha Schiøtt oqaluttuarpoq.
Natserit qalerallillu kangerluup iluaneersut anginerujussuusartut ilisimaneqareerpoq. Immaqa taqqamani nanoqarnanilu eqalussuaqannginnami, aammalu kangerluk ukiup annersaani immap sinneranit iluliarsuarnik mattussaaqqasarami. Takuneqarsinnaavorlu natsiit kangerluup iluaniittut Nunatta sinerisaata sinnerani natserninngarnik allaanerusunik ilalisaateqartuusut.
”Aalisartut tamaanimiut ilaatigut oqartarput, qalerallit angisoorsuit suffinissaminnut piareeraangamik februaarimi suffiartorlutik kangerlummiit anillattartut, taavalu kangerlummut iseqqittartut martsip apriilillu ingerlanerini. Qularutiginngilaralu oqaasiat ilumuussasoq”, Sascha Schiøtt qungujulluni oqarpoq.
Paasissutissat:
Sascha Schiøtt -ip ph.d.-mik inaarutaasumik suliani illersortussaavaa tallimanngorpat 21. april. Nal. 13 (kalaallit nalunaaqutaat malillugu) Pikialaarfiup oqalugiartarfiani, ini 303-mi Pinngortitaleriffiup ataatunginnguani, Kivioq 2, 3905 Nuussuaq, Nuuk. Ph.d.-ngorniutaasoq tuluttut taaguutilik isumaqarpoq: ’Ilulissat Kangerluanni immami uumasoqatigiiaat arlariitsigut misissuiffigineqarneri’.
Ph.d.-ngorniummi siunnersortaapput: Ilisimatooq Søren Rysgaard, Arktisk Forskningscenter, Aarhus Universitet; Ilisimatooq Philip Francis Thomsen, Institut for Biologi – Sektion for Genetik, økologi og evolution, Aarhus Universitet; Ilisimatusartuuneq Aqqalu Rosing-Asvid, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfik, Pinngortitaleriffik.
Sascha Schiøtt-ip ph.d.-mik illersuinera tuluttut ingerlanneqartussaavoq attaveqaatillu marluk atorlugit malinnaaffigineqarsinnaalluni Teams ugguuna linkikut imaluunniit Pinngortitaleriffiup Facebookiatigut ugguuna https://fb.me/e/17hVtxX0P .
Sukumiinerusumik paasissutissat
Ilisimatusartartoq Sascha Schiøtt, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfik, Pinngortitaleriffik; email: sasc@natur.gl; Oqarasuaat: +299 27 86 18
Ilisimatooq Søren Rysgaard, Arktisk Forskningscenter, Aarhus Universitet; email: rysgaard@bio.au.dk; oqarasuaat: +45 2464 3206
Ilisimatusartuuneq Aqqalu Rosing-Asvid, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfik, Pinngortitaleriffik; email: aqro@natur.gl; oqarasuaat: +299 36 12 06