Tikaagulliusaaq

Qeqertarsuup tunuani tikaagulliusaaq. Foto: C. Egevang.

 

Balaenoptera physalus

Tikaagulliup biologiia

Tikaagulliusaaq 19-20 meterinik takissuseqarnermigut aamma 45-t aamma 75-it tonsit akornanni oqimaassuseqarnermigut nunarsuup avannaani uumasut anginersaata tulleraa, oqimaassutsimigut Tunnulissuarmit qaangersimaneqaannarluni. Tikaagulliusaaq soqqaliuvoq soqqaminillu ammassassuit, ammassaat, saarullernat, peqquillu mikisut soorlu illeqqat imermit nakkartittarpai.

Siammarsimanera

Tikaagulliusaat nunarsuup imaviini tamani siammarsimapput immamillu kissarnerusumit nillernerusumukartarlutik. Kiattorsuarnili akuttusuumik taamaallaat takuneqartarput. Tikaagulliusaat Kalaallit Nunaata imartaani nalinginnaasuupput aamma Kitaani Tunumilu tamani siammarsimallutik. Tamaani uumasuaqqanik krillinik aalisagaaqqanillu ataatsimoortunik maajip qaammataanit immaqalu decembarip naanera tikillugu neriniartarput.

Novembarip qaammataani tikaagulliusaat suli Kitaata imartaani aamma Davidsip Ikerasaani immani nillertuniitillutik nuliarnialersarput ukiunilu kingullerni tikaagulliusaat Uummannap avannaani novembarip qaammataa allaat tikillugu takuneqartalersimapput.

Sikujartuleraangat tikaagulliusaat kujavartertarput. Maajillu qaammataani siku tunuaraangat avannarparteqqilersarlutik. Tunumi tikaagulliusaat Tunup kujaterpiaanit avannamut 78o imi sikup killinga tikillugu aasakkut ilaanneeriarlutik takuneqartarsimapput.

Asseq: L.M. Rasmussen.

Nunatsinni killiffiat

Pinngortitamik illersuinissamik nunat tamalaat kattuffiata IUCN-ip uumasoqatigiikkuutaat nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffiutaanni tikaagulliusaat navianartorsiortutut isigineqarput, naak tikaagulliusaat siammarsimasorujussuugaluartut. Nunarsuarmi tamarmi tikaagulliusaat amerlassusiat ukiut 20 hunnorujukkut aallartinneranni 50 %-it sinnerlugit ikileriarsimanissaat ilimagineqarpoq. Atlantikup Avannaani tikaagulliusaarpassuaqarpoq, Kalaallit Nunaannilu uumasut nungutaanissaminnut navianartorsiortut allattorsimaffianni tikaagulliusaat ´navianartorsiunngitsutut` isigineqarput.

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

1922-miit 1958 tikillugu Kalaallit Nunaata kitaani tikaagulliusaat arfannianit Norgimeersunit Danmarkimeersunillu piniarneqartarsimapput. Piffissami tassani ukiumut agguaqatigiisillugu tikaagulliusaat 109-t pisarineqartarsimallutik. Sorsunnersuulli aappaa (1939-45) Kalaallit Nunaata imartaani europamiut arfanniartarnerannik unitsitsigallarsimavoq.

1948-mi kalallit namminneq iluanaarniutigalugu aalisariutit qamutilillit atorlugit tikaagulliusaarniartalerput, 1970-ikkullu tikillugit ukiumut 0-13-inik pisaqartoqartarnera nalunaarutigineqartarpoq. 1977-imiit Kitaata imartaani arfernik angisuunik piniarneq IWC-mit (Arfanniarnermut Ataatsimiitsitaliarsuaq) aalajangersaaffigineqartalerpoq, Kitaatalu imartaani nunap inoqqaavi ukiumut tikaagulliusaartassinneqartalerlutik. Tikaagulliusaat arfinillit 23-llu akornanni pisassiissutigineqartarput aammalu 1995-imiit 2009-p tungaanut tikaagulliusaat ukiumut 19-it pisarineqartarnerat allanngorarpallaarsimanngilaq. Tikaagulliusaartassiisutigineqartartulli tamatigut tamakkerneqarneq ajorput ukiumullu qulit missaannaat pisarineqartarlutik. 2010-mi tikaagulliusaanik pisassiissutit ukiumut qulinut ikilineqarput.

Pinngortitaleriffimmi tikaagulliusaanik misissuinermi periutsit assigiinngitsut atorneqarput. Kitaata imartaani tikaagulliusaat amerlassusiat siammarsimanerallu paasiniarlugit naatsorsorniarlugillu akuttunngitsumik timmisartumit umiatsiaanillu tikaagulliusaanik qinaasisaarpugut. Immami miluumasut qanoq kisinneqartarnerat pillugu uani atuarit. Nalunaaruteqarnissanut immersuiffissanit immikkut ittunit paasissutissat aamma tikaagulliusaat ameraasaannik piniartunit pissarsiarineqarsimasut atorlugit piujuartitsinissaq anguniarlugu tikaagulliusaarniartarnissaq naatsorsorneqartarpoq.Paasissutissat tamakku aamma atorlugit tikaagulliusaaqatigiinni uumasut ataasiakkaat immikkoortinneqartarput tamakkulu pinngortitami pissuseqatigiinnut sunniutaat misissueqqissaarfigineqartarlutik. Qaammataasanut nassitsissutit tikaagulliusaat qanoq ingerlaartarnerannut qanorlu sivisutigisumik aqqaqqasarnerannut tunngasunik paasissutissanik katersissutaasarput. Timmisartumiillu kisitsinerit tunngavigalugit uumasoqatigiit amerlassusaannik naatsorsuisoqartarpoq. Ilanngullugu tikaagulliusaat nipiliortarnerat Pinngortitaleriffimmiit misissuiffigineqarnikuuvoq, ilaatigullu tikaagulliusaat kujavartinnginnerminni decembarip naanissaa tikillugu Davis Strædimiittartut uppernarsineqarpoq. (Tikaagulliusaat nuliarnialernerminni erinarsuutaat pillugu  ilanngutassiaq atuaruk)

Talluani talerperlermi titarneq qaqortoq tikaagulliusaap nalinginnaasumik ilisarnaataasa ilagaat. Qeqertarsuup Tunuani 2006-imi. Assiliisoq: F. Ugarte