Niisa

Phocoena Phocoena

Niisak anersaarniarluni puisoq. Ass.: M.Iversen

 

Niisap biologiia

Niisak arfiuvoq kigutilik mikisoq, tunua naparutaa taleruilu taartuupput naavilu qaamasuullutik. Niisaat Kalaallit Nunaanniittut pingasut missaannik ukioqaleraagamik, taavalu 140cm missaanik takissuseqalerlutillu 40 kg-p missaanik oqimaassuseqaleraangamik, piaqqiorsinnaanngortarput. Inersimasoq 160cm tikillugu angitigilersinnaavoq, 70kg-millu oqimaatsigilersinnaalluni, taamaammat niisaat Kalaallit Nunaata imartaani arfeqatigiit minnersaraat. Arnavissat angutivissaniit anginerusarput, angutivissatuulli utoqqalitigineq ajussagatinneqarlutik. Arnavissat utoqqaassusaannik misissuiffigitissimasut utoqqaanerpaat 14-inik ukioqarsimapput, angutivissalli 17-inik ukioqarsimallutik.

Kalaallit Nunaata kitaani niisat aalisakkanik ataatsimoortukkaanik, soorlu ammassannik aamma saarullinnik, nerisaqarput, amikunittaarli aalisakkanillu itisoormiunik, 400 meter tikillugu ititigisumi pisarisartakkaminnik, nerisaqartarput. Niisat eqalussuarnit, aarlunnit inunnillu nerineqartarput.

Qaqortumi niisak eqalussuarmit kiitissimasoq. Assiliisoq: K. Motzfeldt.

Siammarsimanerat

Niisat nunarsuup affaa avannarleq tamakkerlugu siammarsimapput, sineriaqarfinnilu takussaakkajunnerullutik. Niisat takujuminaassinnaasarput, tamatigut kisimiillutik imaluunniit ataasiakkaaginnarnik ilaqarlutik angalasaramik, sivikitsuinnarmillu qaavanut puisarlutik. Kalaallit Nunaanni kitaata sineriaani ukioq kaajallallugu niisat takussaajuarput, aasakkulli amerlanerusarlutik. Tunup kujataanittaaq niisat aamma nalaanneqallattaasarput. Amerlassusaat ilaannakortumik ilisimaneqarpoq, Atlantikulli Avannarpasissuani uumasut minnerpaamik 700.000-iussasut naatsorsuutigineqarpoq.

Nalunaaqutsikkat satellitsikkoorlugu malinnaavigineqartut, niisaat immikkut qalipaasersorlugit.

Nunatsinni killiffiat

Niisanniartarneq ukiut 100-t sinnerlugit malinnaavigineqareerpoq, 1993-imiillu qarasaasiatigut allattorsimasuutigineqalersimallutik. Piffiup 1993-2001-ip ingerlanerani niisat ukiumut 1.400 aamma 2.000-inik amerlatigisut pisarineqarsimapput. 2002-2009-ip akornani pisat amerlassusaat annertuumik malunnaatilimmik qaffariarput, ukiumut pisarineqartartut 1.700 aamma 3.200-nik amerlassuseqarlutik. 2009-miilli ukiumut pisarineqartartut 2.200-t missaaniittut amerlassusaat nikiuissimavoq. Maniitsup avannaani kujataanilu pisaqartoqakkajunneruvoq, Kalaallit Nunaannimi niisat tassani katersuunnerusarput. Pisanik nalunaarsuinermi aallaaneqarsimasut pisarineqaratilli ilanngunneqarneq ajorput, piniakkanillu eqqortumik nalunaarsuisoqartarnersoq ilisimaneqanngimmat, kisitsit pisat amerlassusiviinut naleqqiullugit minnerpaamut missigersuutitut isigineqartariaqassapput.

Niisak qassutinik pisarineqarsimasoq, satellitsimut atasumik nalunaaqutserneqariaannaq. Ass.: N. Nielsen

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

2011-mi Pinngortitaleriffimmi niisat silap allanngoriartorneranut naleqqussarsinnaanerat pillugu misissuisoqarpoq. Misissuinermi paasinarsivoq niisat 1995-imut sanilliullugu 2009-mi timimikkut peqqinnerusut. Tamatumunnga nassuiaatissaq tassaasorineqarpoq Atlantikup saarullii, tamakkumi ukiuni kingullerni, immami sarfat kissanneri ilutigalugit, takussaanerulersimammata (misissugaq pillugu uani atuarit). Silap pissusiatalu kissannerani miluuffigisaminnut ilanngartuisut takussaanernerat misissuinermi paasineqarsimavoq (misissugaq pillugu uani atuarit). Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuisarnermut Kommissionimit (KVUG) aamma Pinngortitaleriffik, Miljøstyrelsip agguagassaataanik aningaasalerneqarnertigut, niisap sananeqaataa pinngortitamilu pissuseqatigiinnerannut tunngasunik, 2018-imi naammassineqartunik, annertuumik misissuiffigineqarput. Taakkununngalu misissuinernut tunngatillugu Pinngortitaleriffiup, piniartut Maniitsumeersut suleqatigalugit, niisannik siullerpaameersumik satellitsimut attavilinnik nalunaaqutsiipput. Nalunaaqutsiissutit agguaqatigiisillugu ukioq ataaseq ataatilaarlugu atapput, ataasiakkaalli ukiut pingasungajaat atasimallutik. Paasissutissat nalunaaqutsikkaniit pineqartut niisaat ukiumoortumik ingerlaartarnerannik aqqartarneranillu soqutiginarluinnartunik paasisaqarfiupput. Paasineqarporlu niisappassuit Kalaallit Nunaata kitaaniit qimagullutik Atlantikup avannaa tikillugu ukiiartortartut, aasakkullu Kalaallit Nunaata sineriaanut utertarlutik (ingerlaartarnerat aamma aqqartarnerat pillugit atuarit).

Kalaallit Nunaanni niisanniartarneq ilisimatusartunik suleqatigiissitaliamit NAMMCO-meersunit 2019-imi naliliiffiginiarneqarpoq, pisalli kisitsisitavii nalornissutaammata, niisanniarneq piujuartitsinissaq anguniarlugu ingerlasinnaanersoq nalilersinnaanngilaat.

Niisak naparutimigut satellitsikkut attavilimmik nalunaaqutserneqarsimasoq immamut iperagaanissaminut piareertoq. Uumasoq sumunnartarnersoq qanorlu ititigisumut aqqartarnersoq nassitsisaatikkut paasiniarneqarsinnaavoq. Ass.: N. Nielsen.

Niisat pillugit allaaserisanik atuarit: