Qilalukkat qernertat

Qimusseriarsuarmi timmisartumiit kisitsinermi qilalukkat qaqortat nalaatat. Asseq: C.Egevang.

Monodon monoceros

Qilalukkat qernertat biologiiat

Qilalukkat qernertat qilalukkat qaqortanut ilaqutaapput, akunnatuumit anginerulaartumik angissuseqarlutik meterit sisamat-tallimat angullugit takissuseqalersinnaallutik. Angutivissat ilisariuminarluartumik kiguserfimmik qulliup saamia-tungaatigut talliartortumik tuugaqartarput. Qilalukkap qanoq utoqqaatiginera apeqqutaalluni tuugaaq takissuseqartarpoq, meterit pingasut tikillugit takussuseqalersinnaasarluni. Ilaanneeriarluni qilalukkat marlunnik akileriinnik naasimasunik tuugaqarsinnaasarput, amerlanerpaatigulli ataasiinnarmik saamerlermik tuugaqartarput. Aammattaaq siornatigut arnavissanik tuugalinnik nalunaarutiginnittoqarnikuuvoq, tamannali qaqutigoorluinnartuuvoq. Angutivissat tuugaatik naalagaanniunnerminni atortaraat ilimagineqarpoq, qanorpiarli siunertaqarnerinik aalajangiusimasumik ilisimasartoqanngilaq.

Arnavissat arfineq-pingasut-qulingiluat missaanik ukioqaleraangamik kinguaassiorsinnaanngortarput, ukiullu marluk-pingasukkaarlugit piaqqisinnaasarlutik. Qilalukkat qernertat tuugaavata talliartornerani qaleriiaarnertaatigut qanoq utoqqaassuseqarnersut naatsorsorneqarsinnaavoq. Tamannali utoqqaanerusuni ajornakusoortarpoq, angutivissallu kisimik utoqqaassusilerneqarsinnaasarlutik. Taamaammat Pinngortitaleriffiup Københavns Universitet suleqatigalugu utoqqaassusiliisarnermi periutsimik allamik suliaqarput, isip igalaasartaani aminosyrep allanngorarneranik misissueriaaseq, taallugu Aspartat Racemisering. Taanna periuseq atorlugu qilalukkat qernertat utoqqaanerpaat 100-t sinnerlugit ukiulittut naatsorsorneqarsimapput.

Qilalukkat qernertat inuusukaat kajorajunngikkunik qasiartuusarput, ukioqqortusiartornerminnili qasiarnerat taarsiartortarpoq taamaalillutik qernertunik qaqortunillu milakulaalertarlutik. Inersimasut tunumikkut amitsuinnarmik titarnersaqalersarput. Qilalukkat qernertat qaleralinnik amikunillu nersaqarnerusarput aammali saarulliit, eqalukkat raajallu nerisaasa ilagaat. Qilalukkat qernertat ersittunik kiguteqannginnamik pisatik ilivitsuutillugit millullugit nerisarpaat.

Qilalugaq qernertaq ersittunik kiguteqanngilaq, pisanilu millullugit nerisarlugit. Angutivissat kisimik kakkivissaminni saamerlermi talliartortumik tuugaqartarput. Asseq: M.P. Heide-Jørgensen.

Siammarsimanerat

Qilalukkat qernertat Atlantikup Issittortaani taamaallaat siammarsimapput, Kalaallit Nunaannilu Kitaata Tunullu imartaanni naammattoorneqarsinnaallutik. Aasap qaammataani qilalukkat qernertat kangerlunniittarput sinerissallu qanittuaniittarlutik. Ukiakkut sikugaangat qilalukkat qernertat imaq sikusoq qimattariaqartarpaat nerisassarsiorlutillu imaq ammasumut katinngasunik sikulimmut pisarlutik.

Taamatut ukiakkut ukiukkullu neriniartarfiit qilalukkanut qernertanut pingaaruteqartorujussuusut Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartunit uppernarsineqarsimavoq, tassami piffissani taakkunani ukioq naallugu nerisarisartakkamik amerlanersaat nerisarmatigit (qilalukkat qernertat nerisarnerat pillugu uani atuarit). Aasakkut (julimiit septembari ilanngullugu) Kalaallit Nunaata kitaani Qimusseriarsuami Kangerlussuarmilu qilalugaqatigiikkuutaanik peqarpoq, aamma Tunumi Ikermi, Sermilimmi, Kangerlussuarmi, Bloseville Kystimi aamma Ittoqqortoormiini qilalugaqatigiikkuutaaqarpoq. Ilanngullugu Nunami eqqissisimatitami (Dove Bugtimi 79°-imiittumilu sermersuarmi) arlalinnik qilalugaqatigiikkuutaaqarpoq. Taakkualu akornanni paarlaaqatigiittoqarpallaarneq ajorpasippoq. Qilalukkat qernertat aasarsiortarfimminnut ukiisarfimminnullu utikkajuttuupput, ukiullu tamaasa taakkoqqissaat utertuartuullutik.

Qilalukkat qernertat aasakkut (sungaartoq) ukiukkullu (kajortoq) sumiiffigisartagaat, taakkualu akornanni ingerlaartarfigitissaganeqartut (tikkuutit). Tigusiffigisaq: NAMMCO 2017.

Canadap Issittortaata qeqertartaasa imartaanni qilalukkanik qernertanik qaammataasanut nassitsissusersuinerit takutippaat aamma taakkua qilalukkat qernertat ingerlaarfigisartakkatik ingerlaarfigeqqittuartaraat. Ukiut tamaasa ingerlaarfik ataaseq ingerlaffigisarpaat ukiakkullu Baffin Bugtenimi aamma Davis Strædemi piffissaq aalajangersimasoq eqqorlugu ukiuunerani najortakkaminnukarlutik. Novembarip naalerneraniit apriilip tungaanut imartani taakkunaniittarput, aasakkut najorneqartartuni qilalukkat qernertaqatigiikkuutaat assigiinngitsut imartani ukiiffinni taakkunani naapittarsimassapput. Maajip junillu ingerlanerani sikup sinaa atuarlugu Canadap Issittortaata qeqertartaasa, Qimusseriarsuup Avanersuup, Kangerlussuullu imartaanni aasaanerani aalajangersimasumik najortakkaminnukaasarput.

Tunumi qilalukkat qernertat aasakkut Ittoqqortoormiini kangerlummukartartut Pinngortitaleriffimmiit paasivaat ukioraangat ungasinngittumut taamaallaat ingerlaartartut. Kangerlummi sikugaangat Blossevillep sineriaani ikkannertaanukartarput, tassanilu qaleralinnik pisaqarsinnaasut ilimagineqarpoq. Kangerluk sikueraangat utertarput (qilalukkat qernertat Tunumi ingerlaartarnerat pillugu uani atuarit).

2010-2013-imi Ittoqqortoormiini kangerlummi qilalukkat qernertat 28-t qaammatikkaarlugu sumiiffii. Tigusiffik: Heide-Jørgensen et al. 2015.

Ittoqqortoormiini kangerlummi qilalukkat qernertat qanoq nerisaqartiginersut qanorlu nerikulaartiginersut misissorniarlugu ilisimatusartut qilalukkat qaammataasanut nassitsissutillit naavisa iluinut kissarnersiuteeqqanik ilisisimapput. Nillertunik, soorlu aalisakkanik imal. amikuaqqanik nerisaqaraangata aqajaruisa kissarnerat appartarpoq (qilalukkat qernertat piaqqisarnerat pillugu uani atuarit).

Nunatsinni killiffiat

Qilalukkanik qaqortarniarneq qernertarniarnerlu Kalaallit Nunaani avannaamiunut Tunumiunullu pingaaruteqarnerpaat ilagaat, taakkualu arferni kigutilinni ukiumoortumik pisassiissutiligatuaallutik. 1800-kkut naalerneranniit qilalukkat qernertat annertuumik piniarneqartarsimapput, 1993-2003-llu ingerlaneranni ukiumut agguaqatigiisillugu 519-it pisarineqartarsimallutik. Qilalukkanik qernertanik nakkutigineqanngitsumik piniartarneq pissutaalluni amerlassusaat appangaatsiarpoq, taamaammallu 2004-mi ukiumoortumik pisassiissutitaqartitaalerput. Nunatsinnilu mianerisariallit allattorsimaffianni qilalukkat qernertat nungunnissaannik aarlerinartorujussuartut inisseqqaneqarsinnarlutik maannakkut navianartorsiortitaangajalluinnartutut nalilerneqaqqapput, IUCN-illu mianerisarianik allattorsimaffianni assiganik inissinneqarsimallutik. Qimusseriarsuarmiittulli suli naliliiffigiuminaakkallarput. 2019-imi NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiitsitaliaa qilalugaqatigiikkuutaanik nalilersuipput, kujasinnerusuniittuniittullu, Ittoqqortoormiini, Kangerlussuarmi Tasiilamiittullu piniagaanerat, silap pissusiata allanngoriartornera akornusersuisullu allat pissutaallutik ikiliartulersimasutut nalilerneqarput. Issittumi silap kissakkiartuaarnera qilalukkallu qernertat uumffigisaannut ataavartumik sunniuteqartut, qilalukkat qernertat kujasinnerusumi siammarteqqaffigisaannut annertuumik navianartorsiortitsinissaat ilimagineqarpoq.

Tunumi qilalukkamik qernertamik pilattut. Asseq: N.H. Nielsen.

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit nunanillu tamalaanit aningaasalersorneqarnertigut Pinngortitaleriffiup qilalukkanik qernertanik misissuineq nakkutilliinerlu annertusinikuuaat. Misissuinerillu piniartunik najungaqavissunik suleqateqarnikkut ingerlanneqakkajuttartut arferit ingerlaarnerannut, piaqqiortarnerannut utoqqaassusaannillu missigersuinermut tunngapput, ilanngullugulu timmisartumiit kisitsisoqartarluni. Aammattaaq qilalukkanut qernertanut akornusersuutaasunut, soorlu umiarsuaqarnermi nipinut, sajuppillatsitsinernut il.il. qisuariartarnerat misissuiffigineqarpoq, silallu pissusiata allanngoriartornerata kingunerisaanik uumaffigisaasa allanngornerannut qisuariaataat aamma misissuiffigineqarlutik.

Qaammataasakkut nassiussisaatit atorlugit qilalukkat qernertat ungasissumi angalanerat immikkut malinnaaffigineqarsinnaapput. Taamaaliornikkut qilalukkat qernertat ingerlaartarnerat, aasakkut ukiukkullu ornittagaat, qanorlu qernertaqatigiiaat ataqatigiinnerannik misissuisoqarsinnaavoq. Assersuutigalugu qilalukkat qernertaqatigiiaat amerlasuujullutik ataatsimoornersut imaluunniit immikkoortitaarnersut. Qaammataasakkut nassiussisaatit malinnaaviginerisigut qilalukkat qernertat ingerlaartarnerat kisiat pinnagu aamma aqqartarnerat paasisaqarfigineqarsinnaavoq. Ilaatigut agguaqatigiisillugu qanoq sivisutigisumik pueqqasarnersut takuneqarsinnaalluni. Tamakkua paasisat Pinngortitaleriffiup timmisartumiit kisitsisarnerannut pingaaruteqarluinnarput, taamaalillutik ilisimatusartut kisitsinerminni uumasut aqqarsimasut naatsorsuinerminnut ilanngussinnaavaat.

Pinngortitaleriffik NAMMCO SC-mi (Atlantikup Avannaani Miluumasut Imarmiut pillugit Ataatsimiitsitaliaat) aamma JCNB SWG-mi (Canadamiut/kalaallit qilalukkanik piujuartitsinissaq pillugu ataatsimiitsitaliaat) aallartitaqartarput. JCNB SWG-p NAMMCO SC-llu suleqatigiinneranni qilalukkat qaqortat qernertallu Kalaallit Nunaanni Canadami akornannilu pisarineqartartut amerlassusaat aalajangertarpaat. NAMMCO SC-iittaarlu Tunumi qilalukkanik qernertanik peqassutsimik aalajangiisuusarpoq. Paasissutissat JCNB-p NAMMCO-llu ataatsimiitsitaliaannut ingerlatinneqaqqittarput, taakkualu Namminersorlutik Oqartussanut, piujuartitsinissaq siunertaralugu pisassiissutissiinissamik siunnersuisarput. Siunnersuineq taanna aammalu piniartunit paasisat tunngavigalugit Namminersorlutik Oqartussat ukiunut tallimanut tullinnguuttunut pisassiissutissiisarput. JCNB-p NAMMCO-llu piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu siunnersuineranni qilalugaqatigiikkuutaat immikkoortiterlugit pineqartarput, Namminersorlutillu Oqartussat kommuninut pisassiissutinik agguataarisarlutik. Naalakkersuisut nittartagaanni arfernut pisassiissutit agguataarneqarneri kingulliit malinnaavigineqarsinnaapput. Qilalukkanit qernertaneersunik tunisassiorneq, arferneersunillu tunisassiorneq tamaat isigalugu CITES-imiit malittarisassat malinneqarput (CITES-ip malittarisassaatai uani atuakkit).

Piniartut qilalugaq qernertaq satellitsikkut nassitsisaammik nalunaaqutseraat. Assiliisoq: K. Laidre.

Qilalukkat qernertat pillugit paasisaqarnerugit: