Umimmak

Ovibos moschatus

Umimmak arnaviaq piaqqanilu Kangerlussuup eqqaani upernarnerani assilisaq. Asseq: C. Egevang.

 

Uumasuussusiat

Umimmak portunerpaaffimmini, tuiisa nalaanni, 150 cm portussuseqalersarpoq, taamaalilluni uumasoq pukkitsuuvoq suangalluni. Tiggassuit 320 kg angullugit oqimaassuseqalersinnaapput, arnavissalli oqinneralaarsuupput oqimaannerit 200 kg angusinnaasarmatigit. Umimmaat meqqorsuatik Issittup ukiuanut illersuutigilluavissortarpaat, tassami umimmaat meqqui iluleriipput ilorleq issusoorsuarmik qituttuinnarnik qivioqarluni, qaavagullu qajannaatsorsuarnik taartunik takisuunillu meqqoqarluni. Umimmaap qiviuni ukiumut ataasiarluni taarsertarpai, aasaanerani qiviut orpikkani takussaalluarutigisartagaannik.

Umimmaat tamuaqqiisartuupput (takuuk tuttunut tunngatillugu allaaserisami ungaluusamiittut) nunallu naasuinik assigiinngitsunik nerisaqartuullutik – orpikkanik assigisaannillu. Nerisarisartagaasa arrortikkuminaatsuuneri peqqutaallutik naleqqussakkamik takkajaarsuarmik nerisaanut aqquteqarpoq. Taamaalilluni nerisaasa timaasa iluini ingerlaartarnerat sivisusarpoq, nerisarisartagaalu ilaatigut pitsaavallaarneq ajoraluartut taama sanarfisaanerat peqqutaalluni atorluarneqartarput. Taamaammat umimmaat tuttunut sanilliullutik sivisunerusumik nerisarput – tamuaqqiisaqattaartariaqartaramik.

Umimmaat angutivissat arnavissallu tamarmik nassoqartarput, uumanertik tamakkerlugu atasussanik. Angutivissat nassui qaava tamakkerlugu naasarput. Tassa qaarsuartik nassoqarfitsik nuliunerup nalaani arnaviartaminnik pilerngullutik angutivissanik unammillertinut aportaassutigisarpaat. Arnavissat angutivissanit mikinerusunik nassoqartarput, angutivissatulli qaamikkut naasoorutigineq ajorpaat immikkoortunik nassoqaannartaramik. Nassut ilusaat angissusiallu isigalugit arnavissat angutivissallu immikkoortinneqarsinnaasarput, utoqqaassusiammi missiliukannerneqarsinnaammat.

Umimmaat aggusti-septembarikkunni nuliulersarput. Arnaviaq qaammatit arfineq pingasut missaanni ilumittarpoq, nalinginnaasumillu ataatsimik piarartaartarpoq – qaqutiguinnaq marlunnik piaqqisarluni. Arnavissap qaqugukkut piaqqisinnaalersarnera oqimaassusianit aalajangerneqartarpoq. Timaata oqimaassusianit minnerpaamik 22%-imik orsoqaruni 50%-imik periarfissaqarpoq iluminnissaminut (tuttunut sanilliullugu pingasoriaammik orsoqarnerusariaqarpoq). Arnavissat amerlanerpaat pingasunik ukioqaleraangamik piaqqerngaartarput, kingornagullu ukiut marluk-pingasukkaarlugit piaqqisarlutik.

 

Umimmaap naavi bakterianik uumasuararpassuarnillu tappiorannartunik assigiinngitsunik ulikkaarput, taakkualu tuttup nerisai arrortittarpaat. Umimmaap nerisani sivisujaartumik aqajaruaneereeraangata oriaqqittarpai tamuaqqissaariarlugillu eeqqittarlugit, bakteriat uumasuaqqallu tappiorannartut taamaasillutik nerisaanik arrortitsisinnaanerulertarput. Umimmaat naasunik assigiinngitsunik, orsuaasanik, naaminilu uumasuaqqanik toqusimasunik uumassuteqartarpoq.

 

Siaruarsimanerat

Nunarsuup Issittoqarfiata annerpaartaani umimmak naammattuugassaavoq, umimmaqatigiiaanullu marlunnut immikkoortinneqartarlutik: O. moschatus wardi, Kalaallit Nunaanniittut, O. moschatus moschatus-illu Canadap nunavittaata issittortaaniinnerusarput.

Oqaluttuarisaaneq kingumut qiviarlugu aammalu itsarnisarsiuut assaasarnerinit takussutissat paasinarsisissimavaat, umimmak arlaleriarluni nungutaanissamik ulorianartorsiortitaasarsimasoq. Taama paasisaqarnerit kingornuttakkatigut misissuisarnertigut ikorfartorneqarput, tassami misissuisarnerit takutissimavaat umimmaat Issittumiittut kingornuttakkamikkut assigiissuteqartorujussuusut. Ima paasillugu piffissat ilaanni umimmaat ima ikilisarsimatigipput kingornuttakkamikkut assigiittorujussuanngortarsimallutik.

Umimmaat qangarsuaq Europami uumasuusimagaluarlutik, ukiut 10.000-it matuma siorna tammavissimapput. Ruslandip umimmai kingulliit ukiut 1.000-2.000-t matuma siorna nungussimapput. Alaskamilu 1800-kkut naajartornerini nunguutavissimallutik, taamatut aamma Canadap avannamut kippasissortaani nungungajavissimallutik aamma. Canadalli avannaarsuani Kalaallit Nunaannilu umimmaat annassimapput. Umimmaat maannakkut Issittumi siaruarsimanerat umimmaqatigiiaat itsarsuaaneersut siaruarsimanerannik, inuillu arlalippassuariarlutik sumiiffinnut nutaanut umimmannik nuussisaqattaartarsimanerannik tunngaveqarpoq.

Kalaallit Nunaanni umimmaat siullermik nunap avannaani aammalu avanna-kangisissuani aammalu Avanersuarmi Inuarfissuarmi taamaallaat uumasuusimagaluarput. Kalaallit Nunaata kitaani maanna uumasuusut umimmaat inuit umimmaqatigiiaanik nussuiuarnerannik tunngaveqartumik sumiiffigisaminneerrapput. Nunatta kitaata sineriaaani umimmaqatigiiaat aqqaneq marluupput:

  • Inuarfissuaq – (Avanersuaq) umimmaat qangarsuaaneersut nuunneqarsimasullu tamaaniipput (14-it 1986-imi)
  • Kangerluarsussuaq – (Avanersuaq) Kalaallit Nunaata kitaaniit Kangerlussuarmiit 1986-imi arfineq marlunnik nuussisoqarsimavoq
  • Sigguk (Svartenhug) – Kalaallit Nunaata kitaaniit Kangerlussuarmiit 1991-imi 31-nik nuussisoqarsimavoq
  • Naternaq (Lersletten) – Kalaallit Nunaata kitaaniit Kangerlussuarmiit 1991-imi 31-nik nuussisoqarsimavoq
  • Sisimiut – umimmaqatigiiaanit Kangerlussuarmiittunit pissusissamisoortumik takkussuuttut
  • Kangerlussuaq – Kalaallit Nunaata kangiata avannaarsuaniit 1963-1965-imi 27-nik nuussisoqarsimavoq
  • Nuuk – Kangerlussuarmiit siaruarlutik Nuummut annguttalersut, 1998-imiillu siumorneqartalersut (taamaattorli ima amerlatiginngillat 2019-imi tuttunik kisitsisoqarnerani takusoqarani). Piniaqqusaanngillat
  • Ivittuut – umimmaqarfik pilersinneqarpoq 1987-imi Kangerlussuarmiit umimmaat 15-it nuunneqarmata, Kalaallit Nunaata kitaa
  • Nanortalik – umimmaqarfik pilersinneqarpoq 2014-imi Ivittuuniit umimmaat 15-it nuunneqarmata, Kalaallit Nunaata kitaa. Piniaqqusaanngillat
  • Nuna Eqqissisimatitami – umimmaat qangarsuaaniilli tappavaniittut Piniaqqusaanngillat
  • Jameson Land – Umimmaat qangarsuaaniilli tappavaniittut
  • Tunumi Kangertittiip ilorpasissuani – umimmaat qangarsuaaniilli tappavaniittut.

Umimmak arnaviaq piaqqanilu Kangerlussuup eqqaani upernarnerani assilisaq. Asseq: C. Egevang.

Kalaallit Nunaanni killiffik

Kalaallit Nunaat tamakkerlugu umimmaat amerlassusiat 2019-imi 39.400-nut missiliuunneqarsimapput. Nunarsuaq tamakkerlugu umimmaat amerlassusiannit tassa 23%-ii maani nunatsinni uumasuupput. Taakkunannga amerlanerpaat nunatta kitaata sineriaani uumasuupput, kisiannili umimmaqatigiiaat amerlanerpaat kisitsivigineqarnikuunngillat. Umimmaqatigiiaalli amerlanerpaanik umimmattaqartut tassaapput Kangerlussuarmiittut (20.000 miss.) aammalu Sisimiut eqqaanniinnerusartut (2.600 miss.) kingullermik 2018-imi kisitsivigineqartut. Taakkua saniatigut umimmaqatigiit sumiiffinni allaniittut naliliiffigineqarnerat kingulleq pivoq ukiut 10-15-it matuma siorna. Umimmaqarfillu Ivittuut immikkuullarilaarpoq, taqqavanimi piniartut piniarnermik nakkutilliisoq suleqatigalugu namminneerlutik kisitsisarput – kingullermik 2017-imi kisitsisoqarpoq.

Umimmaqatigiiaat Kingull. kisitsineq (ukioq) Amerlassusiat
Inuarfissuaq 2000 273
Kap Atholl 2017 212
Sigguk (Svartenhug) 2002 193
Naternaq (Lersletten) 2004 112
Sisimiut 2018 2.622
Kangerlussuaq 2018 20.334
Nuuk 2016 14
Ivittuut 2017 812
Nanortalik 2020 46
Nuna Eqqissisimatitaq 1992 12.500
Jameson Land 2000 1.761
Kangertittiip qinngorpasissuani 2004 562

Paasissutissat sukumiinerusut Cuyler et al.-ikkut (2020) ilisimatuussutsikkut allaaserisaanni ”Muskox status, recent variation, and uncertain future” AMBIO, uani atuarneqarsinnaavoq:

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

Umimmaat kisinneqartarnerat

Umimmaat amerlassusiisa kisinneqarneranni Pinngortitaleriffimmeersut sumiiffimmi kisitsivigisaminni piniarnermik nakkutilliisumik piniartunillu peqateqarnikkut ingerlanneqartarput. Umimmaat kisinneqartarnerat pisariusarpoq akisullunilu. Taamaattumik umimmaqatigiiaat ataasiakkaat kisitsivigineqartarnerat akuttusuumik ingerlanneqartarput.

Umimmaat amerlassusiat ”minimumstællinger”-nik imaluunniit ”distance sampling”-imik taaneqartartut naapertorlugit kisinneqartarput. Minimumstælling ikinnerpaaffiliiniarluni qamuteralaat angallatigalugit ukiuunerani kisitsinerusarput imaluunniit aasaanerani umiatsiamit kisitsisoqartarluni, ilaatigullu timmisartumik qulimiguulimmiit kisitsisoqartarpoq. Nunap kisitsiffigisap tamakkerniarnera aaqqissuunneqartarpoq sumiiffiup kisitsiffigeriikkap uterfigeqqinnginnissaa qulakkeerniarneqartarluni, kisiannili aamma umimmaqartarpoq arajutsisanik kisitsinermilu ilanngunneqanngitsoortunik. Taamatut kisitsinermi iluaqutissartaa tassaavoq kisitsinerup saniatigut eqimattat iluminni katitigaanerinik misissuisoqarsinnaasarmat, ass. angutiviartaat, arnaviartaat aammalu piaqqat kisinneqarnerisigut.

Kisitseriaaseq ”Distance sampling”-imik taaneqartartoq naapertorlugu kisitsisoqaraangat timmisartoq imaluunniit qulimiguulik atorneqartarpoq. Kisitsisut uumasut takusatik (soorlu umimmaat) kisiinnassanngilaat, aammali timmisartumiit uumasup tungaanut vinkel-ia uuttortartussaavaat uumasullu timmisartumiit ungasissusia ilanngullugu nalunaarsortussaatitaallugit. Kingulliit taaneqartut iliuuserigaanni uumasut kisitsinermi takkunngitsuukkat amerlassusiat naatsorsorneqarsinnaasarput, taamaalillutillu kisitsinermi nalimmassaatigineqartarlutik. Kisitseriaaseq una naapertorlugu tuttunik umimmannillu kisitsineq siulleq pivoq marts 2018-imi aqutsiveqarfik Sisimiut-Kangerlussuaq kisitsivigineqarmat. Qulimiguulimmik kisitsisoqarpoq, pukkitsumik qaqqallu ilusaat malillugit timmioraartoqarluni. Taamanikkut kisitsinermit inernerusut tabel-imi (siulianiittumi) takuneqarsinnaapput.

Immikkut nalunaarsuutit

Umimmammik pisaqarsimasut tamavimmik pisussaaffigaat immikkut nalunaarsuinermik taaneqartartumik umimmattartik pillugu nalunaarusiortussaatitaallutik, tassani ilaatigut arnaviaanersoq angutiviaanersorluunniit, qanoq utoqqaassuseqarnersoq (missiliuussinikkut) tunnuatalu issussusia uuttortarneqarsimasoq ilanngunneqassapput. Paasissutissat taama ittut umimmaqatigiaat assigiinngitsut peqqissusiannik biologi-nut paasissutissiisarput. Sumiiffinni assigiinngitsuni umimmaat pisarineqarsimasut tamakkerlutik amerlassusiannik oqaluttuartarput, tassalu nammineerluni immersuiffissaq ”Piniarneq”-miittoq immersorneqartussaasarmat, piniarnermik nalunaarsuiffik Namminersorlutik Oqartussanit saqqummersinneqartarpoq.

Umimmaat peqqissusiat

Nappaatit uumasut uumaniarnerinut sunniuteqartarput, taamatullu kinguaassiorsinnaassusiannut sunniuteqarsinnaasarlutik – taamaammat aamma ukiumut qassit piaqqiarineqarsimanerat ilisimassallugu pingaartuuvoq. Umimmaat Kalaallit Nunaanniittut sunik nappaateqartarnerat paasiniarlugu Pinngortitaleriffimmeersut maannakkut misissueqataaleruttorput.

Umimmannik (aammami uumasut allaagaluarpataluunniit) napparsimarpasittunik imaluunniit iloqianngorsimasunik siumugaqarsimagaluaruit qinnuigaatsigit paasisatit pillugit Pinngortitaleriffimmi umimmalerisumut attaveqaqqullutit. Aamma toqqaannartumik ilisimatitsisinnaavutit nittartakkatsinni uani: Saaffigitigut

Aamma takuuk: Miluuttut

Siunnersuineq aqutsinerlu

Pinngortitaleriffik Namminersorlutik Oqartussanut umimmaat iluaqutigineqartarnerat pillugu siunnersuisarpoq. Siunnersuineq pereeraangat Namminersorlutik Oqartussat pisassiissutissanik, piniagaanerisa killilersugaanerannik, sumilu piniarneqarsinnaanerinik allanillu aalajangersaasarput. Piniarnermut tunngatillugu paasissutissat uani takukkit: www.naalakkersuisut.gl