Najukkani ilisimasat tuttunik kisitsinerni tunngavigineqarniartut Saqqummersinneqarfia 28.02.2012
Nuup Kangerluaniit Sioqqamut sumiiffinni tuttunik kisitsinerit annertuut marsip ulluisa aallaqqaataani aallartinneqassapput.
Najukkani piniartut, piniarfinnik nakkutilliisut aamma Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut suleqatigiinnerisigut kisitsisoqassaaq. Sumiiffimmi kingullermik 2006-imi marsip naanerani kisitsisoqarpoq. Kisitseriaaseq sunniuteqarninngortinniarlugu 2011-mi Canadamiu immikkut ilisimasalik peqatigalugu kisitseriaaseq nalilersorneqarpoq.
”Kisitsinissat sioqqullugit KNAPK, piniarfinnik nakkutilliisut piniartullu siusinnerusukkut suleqatigisarsimasakka attaveqarfigisarpakka”, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartoq, Christine Cuyler, oqaluttuarpoq. ”Kingullermik kisitsisoqarneranit tuttut sumi pisarineqarsimanersut aamma massakkut sumi tuttoqarnerunersoq pillugit najukkani piniartut apersortarpakka. Immersuiffissami immikkut ittumi pisaqarfiup sumiissusia nalunaarutigineqartussaavoq inuilli ikittuinnaat nunap assingani krydsiliisarput, taamaattumik matumunnga tunngatillugu pisat nalunaarsorfii atorsinnaanngilavut, qujanartumilli oqaloqatigiissinnaasarpugut.”
Qulimiguulimmi pingasunik qinertoqarluni kisitsisoqartarpoq. Ukioq´manna Christine Cuyler, piniartoq KNAPK-mi ilaasortaq, Aslak Jensen aamma Sisimiuni piniarfinnik nakkutilliisoq Hans Mølgaard tamarmik qinernermik misilittagartoorujussuit, misissueriaaseq nunamilu tuttunik takusinnaaneq eqqarsaatigalugit, kisitsisuussapput. Qulimiguulik nunamiit 30-40 meterinik qutsissuseqarluni nalunaaquttallu akunneranut 65 kilometerersorluni timmisarpoq. Tuttut nunamut assingusumik qalipaateqarput tamannalu ilutigalugu qulisimappat tuttut nunamut qasertumut qaamanermi qasiartumi takusassaanngingajattarput. Taamaattumik qinertut misilittagartuujunissaat, qulimiguulimmi aalataartumi eqqumaniarsinnaanerat, sivisuumik ukkissisinnaanerat aamma merianngusannginnissaat pingaarutilerujussuupput.
Kangerlussuup-Sisimiut aamma Akiata/Maniitsup eqqaanni 2010-mi kisitsinernit teknikkikkut nalunaarusiami piniartup Rink Heinrichip aamma piniarfinnik nakkutilliisup Hans Mølgaardip qulimiguulimmiit tuttunik kisitsiniartarneq qanoq ajornartiginersoq allaaseraat. Uani Hans Mølgaardip ilanngutassiaanit tigulaarissaagut:
”Ullumikkut qulimiguulimmik portunngitsumiit arriitsumillu ingerlaarluta kisitsivugut, ilannikkullu uninngasinnasarluta. Kisianni piffissap ingerlanerani siullermeerlutik kisitseqataasut kisitseqataagaangata tuttunik takunninniartarnertik qanoq ajornartorsiutigisartigineraat malugisimavara, ingammik nuna aputitarasaartillugu tuttullu qulimiguulimmik qulaattumik unillutik nakkussitillugit. Sanimut meterit 300-t isorartunngilaq, kisianni nuna ujarattuujutillugu tuttut ujaqqallu immikkoortinniartarnerat ajornartorujussuusinnaasarpoq. ”
Assit pingajuanni tuttu naninaveerukku uani takuuk.
Kisitsisut nuna qulaallugu aqqutissatut aalajangersariikkatigoortarput tuttullu qulimiguullip saamia´tungaaniittut talerpia´tungaaniittullu 300 meterinik ungasitsigisumiittut tamarmik krydsilersorneqartarput. ”Najukkani piniartut apersorneqarnerat tunngavigalugit sumiiffiit tuttorpassuaqartutut aamma sumiiffiit tuttukinnerusutut naatsorsuutigisavut agguataartarpavut. Aqqutissat aalajangersariikkat amerlasuut aalajangersartarpavut, tuttorpassuallit tuttukinnerusullu. Taamaalilluta qulimiguulik siunertaqarluarnerusumik atortarparput tamatumalu kingorna kisitsisit tuttoqassutsimut kisitseriaatsimi nalornissutaasut suliarineqarnissaannut ilanngullugit kisillugit suliarisarpavut”, Christine Cuyler oqaluttuarpoq. Tuttut saniatigut, tamakkumi pingaarnertut kisinneqarnissaat siunertaammat, aqissit, terianniat, ukallit umimmaasinnaasullu takuneqartut aamma nalunaarsorneqartarput.