Aalisagaqatigiiaanut immap ikerinnaasiortunut pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutit qaffariaateqarput Saqqummersinneqarfia 05.10.2016

Allattoq:  PeMi

Biologit Atlantikup avannaata kangiani avaleraasartoortassiissutigineqarsinnaasut, ammassassuartassiissutigineqarsinnaasut saarullernartassiissutigineqarsinnaasullu pillugit ukiormannamut siunnersuinerat siorna pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutaannit qaffariaateqarput.

ICES´imit 2017-imut avaleraasartoortassiissutigineqarsinnaasututinnersuussutigi­neqarput 944.302 tonsit sippornagit pisassiissutigineqarsinnaanerat, tassa ukiormanna 2016-imi innersuussutigineqartunit 773.842 tonsiusunit qaffariaateqartitsisoqarluni.

Nunat assigiinngitsut 20-nit amerlanerusut avaleraasartoorniaqataasarput, 2015-imilu pisat tamakkerlutik 1,2 millioni tonsiusimapput. Nunatsinniit aalisariutit avaleraasar­toorniarnermi 2011-miit peqataasalerput.

Tabel 1. Kalaallit Nunaanneersut avaleraasartoortaat 2011-miit 2016-imut tulaanneqartut

ICES´imit 2017-imut ammassassuartassiissutigineqarsinnaasututinnersuus­su­tigi­ne­qarput 944.302 tonsit sinnernagit pisassiisoqarsinnaasoq, tassa 2016-imut innersuussutigineqartunit 316.876 tonsiusunit qaffariaateqartitsisoqarluni.

Nunat assigiinngitsut 11-nit amerlanerusut ammassassuarniaqataasarput, 2015-imilu tamakkerlutik pisarisimasaat 328.740 tonsiusimapput. Aalisariutit Nunatsinneersut ammassassuarnermi 2007-imiit peqataasalerput. Nunatsinneersunit 2016-imi 17.000 tonsit missaaniittut ammassassuar­tarine­qar­nissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Tabel 2. Kalaallit Nunaani 2007-miit 2016-ip tungaanut ammassassuit tulaassat

ICES´imit 2017-imut saarullernartassiissutigineqarsinnaasututinnersuussutigineqarput 1.342.330 tonsit sinnernagit pisassiisoqarsinnaasoq, tassa 2016-imut innersuussutigineqartunit 776.391 tonsinit qaffa­riaa­te­qartitsisoqarluni.

Nunat assigiinngitsut 20-nit amerlanerusut saarullernarniaqataasarput, 2015-imilu tamakkerlutik pisarisimasaat 1,4 millioni tonsiusimapput. Aalisariutit Kalaallit Nunaanneersut 2013-imiinnaq saarullernarniarnermi peqataasimapput, taamanikkut 2.133 tonsit tulaanneqarsimallutik. Aalisariutit Nunatsinneersut nunat tamat imartaanni aammalu Savalimmiut imartaanni saarullernarniaqataasartut nunat sineriallit isumaqatigiissutaat naapertorlugu aalisaqataasarput. Saarullernar­tassiissu­taasut ilaminiinnanngui (2%-inik ikinnerusut) Kalaallit Nunaata imartaani aalisarneqartarput.

Tabel 3. Kalaallit Nunaani 2006-miit 2016-ip tungaanut saarullernat tulaassat

Irmingerip Imartaani suluppaakkanik ikerinnaasiortunik aalisartarneq nalinginaa­sumik suluppaagaqatigiinnut ikkannerusumiit­tartut aammalu itinerusumiittartunut sammitinneqarneraaq. Tappavani suluppaagar­tarineqartartut 1990-ikkut qiteqqunneranniit 240.000 tonsit pallimalera­luarpaat, peqassutsilli pisassiissutaasartullu appariaateqarnerat ilutigalugu 30.000 tonsinut appariar­ni­kuulluni.

Irmingerip Imartaani suluppaagaqassutsinut tunngatillugu biologit 2017-imut aamma 2018-imut siunnersuineranni toqqaannartumik aalisartoqannginnissaa innersuus­sutigineqarpoq. Suluppaagaq arriitsunnguaannarmik alliartortartuuvoq, taamaam­maallu peqassutsip ukiuni aggersuni pitsanngoriaateqangaarnissaa naatsorsuutigine­qanngilaq.

Siunnersuineq uani aaguk.

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq:
Aalisakkanut Qalerualinnullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Helle Siegstad, oqarasuaat 361200 imal. email hesi@natur.gl